Rakentamisen 5 rumaa ja 1 kaunis

maanantai 1. toukokuuta 2017 Valeäiti 13 Kommenttia

Tämä kivi. Siitä ei tiedä mahtuuko se, toimiiko visuaalisesti, mitä pois vienti maksaisi tai pystyykö siirtää. AAAARGH.

Talon rakentamisessa on paskinta: 

1. Epävarmuus ja riskit

Välillä tuntuu että tämä talo on kuin mikrokokoinen Länsimetro. Kaikki on kallista, epävarmaa ja riskipitoista. Juuri kun uskot johonkin, se osoittautuu vääräksi luuloksi. Paraskaan urakoitsija ei osaa sanoa, mitä kalliolle tapahtuu kun sitä lähdetään louhimaan. Kukaan ei voi ennustaa, miten naapurit suhtautuvat hankkeeseen tai sataako koko heinäkuun vettä. Jokaisen nurkan takana on uusi uhka, joka voi viivästyttää hanketta kuukaudella ja / tai maksaa kymppitonnin. Kun takaajana ei ole veronmaksajat, nousevat kustannukset tuntuu törkeän pahalta. Onko tähän lopulta varaa, tuleeko tästä hyvä?


2. Tuhat päätöstä - ilman tietoa

Minkä väristen on oltava ikkunan karmien? Entäs sieltä alumiinikarmin toiselta puolelta? Minkä muotoiset pistorasiat haluatte? Montako? Mihin? Minkälainen ilmastointijärjestelmä? Sanotaan, että rakennusprojektin mukana tulee tuhat päätöstä. Veikkaan ettei se riitä. Suurin osa päätöksistä on mahdottomia tehdä: niiden kustannusvaikutus ei ole tiedossa, et osaa visualisoida lopputulosta (tämä on mulle yksittäinen pahin! En vain pysty ymmärtää miltä joku karmi näyttää) tai jo tehty päätös pitää pyörtää koska naapuri valittaa, kirvesmies sanoo ettei pysty tai haluttua materiaalia valmistaakin vain yksi kääpiö Kirgisiassa salaisella taikasauvalla. Ja se kääpiö on kipeänä.

3. Kusetetaanko meitä?

Ikuinen ilmassa leijuva uhka. Vaikka miten tarkkailet tyyppejä ja haluat luottaa vaistoihisi, aina jostain kuulee yhtäkkiä niitä tarinoita. Työmiehet lähti lomalle. Ikkunoita ei asennettu. Kamat pöllittiin. Joku meni konkkaan. Seinät on tehty vinoon. Ei vaan seinät olikin suorat ja sisätyömiehet yrittää kusettaa teitä. Meille ei ole vielä ehtinyt tapahtua mitään, mutta se pelko painaa päätä. Tämä bisnes on niin läpimätä, että kaltaistemme naiivien ja tunnollisten ihmisten tekee välillä aika pahaa.


4. Täyttä ruuhkaa - eri kaistoilla 

Toisella pyörii päässä ilmastoinnin järjestäminen, välipohjan eristys ja UYW vai UYS. Toinen murehtii kaappitilan riittämistä, päiväkotipaikkoja ja huomisen ruokaa. Kukaan ei siivoa, joku käy tontilla ja ruokavaliossa on ihan liikaa tilattua pizzaa. Ai niin ja ne työtkin vielä. Tiukimpina viikkoina eletään kahdessa eri kuplassa, joista kumpikaan ei osaa purkaa toiselle omia tuntojaan.

On päiviä, jolloin kumpikin vain kiukuttelee toiselle ja makuuhuoneessa soi Fifty shades of "ei".  (kunnes tulee tämän tekstin viimeinen kohta ja kaikki ovet aukeavat).

5. Lopputulos on silti arpapeliä

Talo suunnitellaan ja rakennetaan pitkälti paperilla. Vaikka 3D-mallinnokset ovat nykyään ihan hyviä, et millään saa niihin oikeita sävyjä, tilan tuntua, valon suuntaa. Ajattele, että shoppaisit itsellesi netistä omakotitalovaatteen. Paitsi että ostat asukokonaisuuden kaikki osat eri verkkokaupasta. Siinä on sitten hyvä postipaketin edessä miettiä, tuliko sopivat rintsikat ja farkut.

Talon rakentamisessa on parasta: 





1. Ne hetket, kun jotain nytkähtää eteenpäin. 

Sellainen oli viime viikolla kun ME SAATIIN RAKENNUSLUPA! Puolitoista vuotta odottanut Möttönen pääsi vihdoin pannastaan ja pääsi suoraan tonttimaljoihin. Kreisiä, tästä se oikeasti nyt alkaa.

(ehkä me vielä hetki jaksetaan.)

Tämä kivi. Siitä ei tiedä mahtuuko se, toimiiko visuaalisesti, mitä pois vienti maksaisi tai pystyykö siirtää. AAAARGH. Talon rakenta...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

13 kommenttia :

  1. Onnea!! Tämä on tärkeä merkkipaalu :)

    VastaaPoista
  2. Onnea rakennusluvasta! Kaikista merkkipaaluista kannattaa ottaa ilo irti.

    Talonrakentamisen ikävämmätkin puolet on hyvin muistissa, mutta onneksi niitä tulee harvemmin mietittyä sitten enää, kun talo on valmis. Mä hoidin niitä satoja valintoja ja ramppaamisia miljoonilta tuntuvissa paikoissa vastasyntyneen ja kahden tenavan kanssa. Vanhan kodin myynti takkusi, asuttiin liian ahtaasti vuokra-asunnossa ja talo tuli maksamaan yli 100 000 enemmän kuin piti monien sattumien summana. Siitä huolimatta, koti on upea ja sijainti loistava. Naapuritkin on huippuja.
    Tsemppiä projektiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ah, kuulostaa niin tutulta! Onneksi tosin myös hyvät puolet :)

      Poista
  3. Onnea projektiin. Voisin myös antaa tsemppipuheen, että kyllä se siitä. Saman läpikäyneenä ja monta vastoinkäymisen hetkeä kokeneena, voin lohduttaa, että kyllä se lopputulos sitten palkitsee. Edelleen harmittaa väärä lattiavalita, liian vähän pistorasioita ja upotettuja valaisimia saisi olla enemmän, mutta se on silti se THE koti. Palaset loksahtelee kohdilleen ja mitä enemmän päätöksiä saatte tehtyä, sitä enemmän taakka helpottuu. Ja se pitää niin täysin paikkansa, että ei siitä ekasta talosta kuitenkaan täydellistä tule - niin mitä sitä turhaan sitten ressaa :D

    VastaaPoista
  4. Pistorasioita ei voi olla liikaa! Oh, makuuhuoneet ja KEITTIÖ! Keittiössä ei voi olla liikaa pistorasioita �� ja hyvä siitä tulee, valinta kerrallaan. ��

    VastaaPoista
  5. Makuuhuoneeseen valokatkaisija sängyn viereen tai ainakin niin lähelle, ettei tarvi nousta sängystä. Muuten tulee seuraavanlainen kilpailu: "Viimeinen sängyssä sammuttaa valot!" (Sekin on välillä ihan kiva kisa :D)

    VastaaPoista
  6. Onnea!!! Ihanaa seurata teidän projektia!!
    Meidän sisäänmuutosta tulee jo kolme vuotta. Mä valitsisin nyt toisenlaiset laatat kylppäriin, vessoihin ja khh:een, mutta ne on aika pikku juttuja, kun pohja on toimiva ja mieluisa, tontti ja piha(!) on ihana ja naapurit ihan huippuja.
    Mä tunnistan ton että elätte eri kuplissa. Sitä miettii miehen kanssa niin eri juttuja ja keskittyy aivan eri asioihin projektissa. Mä muistan kun maatyövaiheessa iski ihan löysät housuun, kun budjetti lähti siinä jo lapasesta 20.000 ja surin sitä ja olin aivan kauhusta jäykkänä, kun siinä kohtaa hommia ei voinut enää lyödä seis. Siinä iski semmoinen pakokauhu ja ois halunnut perääntyä kun näki kaikki ne louheet. Meillä piti louhia 200m3 mutta todellisuudessa meidän tontilla räjäytettiin 600m3. Voit vaan kuvitella sitä hintalappua...
    Noh, lopputulos on aivan ihana ja mielelläni ja kiltisti me lainaa maksellaan kun kaikki asiat on muuten niin hyvin.
    Jos saan suositella pihafirmaa, niin ottakaa Nelliina. Ne teki meillä koko pihan ja se on niin hyvä! Suunnitelmat, luonnonkivimuurit, kaikki. Se oli meidän projektin helmi, arvosana 10++!

    Tsemppiä teille hurjasti, elämän yksi jännimmistä ja palkitsevimmista vuosista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti kaiken kaikkiaan, kiitos!

      Poista
  7. Onnea onnea - meillä on tarkoitus laittaa lupa sisään elokuussa. Toivottavasti lupaprosessi menee paremmin kuin viime projektin osalta.

    Katsoin myös tuolta, että taisitte harkita Vivolaa jossain kohtaa. Sama meillä aiemmin, onneksi ei tartuttu siihen. Heillä oli mukava konsepti ja hienot messutalot, mutta valitettavasti homma ei toiminut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, Vivolan tilanne on tosi valitettava. Konseptia olisi kovasti kaivattu markkinaan! Onnea teidän lupahakuun, toivottavasti menee sujuvasti! Meidän projektia voi jatkossa seurata blogin uudella sivulla, täällä:

      http://valeaiti.fi/category/puutalounelmia/

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.