Anonyymeille pullorektikoille uusi jäsen

maanantai 2. heinäkuuta 2012 Valeäiti 10 Kommenttia

Niin se perjantai. Tarkoitushan oli vetää kynnet pinkeiksi, heittää korot kattoon, juoda ja syödä hyvin ja olla ajattelematta sitä mahdollisesti pullolakkoilevaa lasta. Taas kerran osa meni oikein.

Syötin Kakkosen viimeisen kerran perjantaina neljältä, pakkasin vaivalla viikon mittaan pumpatut maidot elinsiirtopussia muistuttavaan pakettiin, toivotin tsemppiä ja tyrkkäsin koko setin lapsineen mummin matkaan Lahteen. Ajattelin että kyllä se nyt varmaan suostuu syömään kun oikeasti muutakaan ei ole, nythän on kuitenkin sentään rintamaitoa tarjolla (aina huonosti sujunut pullosyöminen loppui kokonaan korvikekokeiluihin). Samalla mietin optimistisesti että ehkä menee nelisen tuntia mutta sitten sen on varmaan niin nälkä että kyllä uppoaa. Muille selitin että kiva varmaan keskellä yötä kuulla ettei ole kahdeksaan tuntiin syönyt, mutten uskonut sen kuitenkaan oikeasti menevän siihen asti.

Kuuden aikaan katsoin ekan kerran kännykkää - ei viestiä. Eli ei ole syönyt. Vastahan siitä pari tuntia on mennytkin. Sama tsekki seitsemältä ja kahdeksalta. Nyt oli mennyt se neljä tuntia ja olin jo selkeästi rikkonut oman lupaukseni ja alkanut ajatella miten siellä menee. Minähän olin 3,5h ajomatkan päässä, en ajokunnossa ja kaikin puolin kykenemätön millään lailla edesauttamaan asiaa. Parempi olisi ollut vaan olla kuulematta mitään. Pakkohan se tällä luonteella kuitenkin oli tarkistaa, joten laitoin sen miten menee -viestin. "Vähän on maisteltu, nyt nukutaan". Jee, se on syönyt, nou hätä! Sitten käykin ilmi että Insinöörin äiti osaa hienosti kaikille lapsenvahdeille tärkeimmän,  valehdella sopivasti äitien mielenrauhaksi.

Sama kysymys, sama ilta, kello 23. Vastaus: "Hieman huonosti syö pullosta, varmaan kannattaa tulla vähän aiemmin huomenna". F U C K. Sinne meni se juhlafiilis. Jos yleensä vähän silotteleva lapsenvahti sanoo että kannattaa tulla aiemmin, Kakkonen vamaan huutaa siellä aivan täyttä huutoa eikä ole syönyt mitään. Edellisestä syötöstä on seitsemän tuntia, matkaa vauvan luo melkein neljä. Se tekisi 11 tuntia, 12 säädön kanssa. Tähän aikaan en enää ole ajokunnossa, enkä riittävästi järjissäni ottaakseni rauhallisesti. Märehdin siis ärsyttävästi koko bileiden fiilistä latistaen, laulaen läpi "vitsi mä oon huono äiti" - aarian ja "pitäisköhän mun ottaa joku yöbussi" - preludin draamalle.

Juuri kun olen vaipumassa oman teatterini loppunäytökseen "kohtaloonsa alistunut, syvästi katuva, mutta jalosti omat huolensa unohtava ja reippaasti hymyilevä juhlavieras", saan vielä yhden ratkaisevan viestin mummilta. "Don´t worry, imu löytyi". Halleluja! Loppuyö sujuu kaikkien osapuolien kannalta rattoisasti ja toimitin pullorektikon toivoman ruokailualustan seuraavana iltapäivänä taas herran käyttöön, eli loppu hyvin, kaikki hyvin.

Kelpaisikohan tälläinen pullo paremmin?
kuva täältä

Pullosyöttö onkin siis ihan peace of cake (pun intended). Tarvitaan vain yksi nälästä ja surusta umpiväsynyt lapsi, sitkeä mummi ja takavasemmalta suuhun isketty pullo lapsen nukkuessa, kyljellään.

Lähiviikkojen agenda: Pullotreenit, pullotreenit, pullotreenit, kiinteää mössöä äkkiä koneeseen, nokkamuki osaksi elämää. Muita hyviä ideoita?

P.S. Vastausta "äidin on nyt vain oltava saavutettavissa 24/7 seuraavat kuukaudet, se on niin lyhyt aika elämästä" ei oteta (ilolla) vastaan.

Niin se perjantai . Tarkoitushan oli vetää kynnet pinkeiksi, heittää korot kattoon, juoda ja syödä hyvin ja olla ajattelematta sitä mahdolli...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

10 kommenttia :

  1. Ei valitettavasti ole mitään hyvää neuvoa, koska mä en ite saanut pumpulla kuin pari surkeaa tippaa herumaan, vaikka maitoa muuten riitti. En sit koskaan uskaltanut jättää lasta korvikkeen varaan siinä pelossa, että se tekee täysstopin, joten vauvaa raahattiin mukana muun muassa sen mun kaameen hammastapaturman aikana koko päivän lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotoilla. En suosittele. Toivottavasti teillä löytyy harjoittelemalla apu tohon.

    Oon vieläkin ihan humaltunut tästä vapaudentunteesta, joka koitti viime vuoden lopulla imetyksen loputtua... Vaikken ees mee minnekään, mutta mä VOISIN mennä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on se tieto siitä että VOISI mennä tärkein :) kyllä mulla nytkin on aikaa tehdä melkein kaikki ite mitä haluisin, mutta tieto että EN voi olla just niin pitkään kuin haluan, on ahdistava.

      Mä en myöskään lämpene pumpulle, tai siis mun varustus ei lämpene. Saan pumpattua vaan samalla kun toi syö, joka tekee 1 käden arjesta nopeasti kädettömän.

      Poista
  2. Olen odottanut ja odottanut tätä raporttia! Tulihan se :) Mä niin nostan hattua sille, että sä pystyt tohon. Siis oikeasti nostan, tää ei ole kettuilua.

    Mä en vaan pysty jättämään pulloon ja lusikkaan sylkevää 7-kuista (!!!) poikalastani yhtä ravintolaillallista pidemmäksi aikaa. Säälittävää. On varmaan jotain hormoonia yliannostus meikäläisen koneessa. Todella turhauttava tilanne etenkin, kun ollut raskaana ja imettänyt yli 2,5 vuotta putkeen. Että "pieni aika" ja "pieni aika", haistakaahan...

    Mutta niihin vinkkeihin: kun pullo ja lusikka on nou-nou ja nokkamukista menee läpi vain maito tai vesi, niin kätevä emäntä leikkasi saksilla serkkujen vanhoista tuttipulloista kärjet auki "nokkapulloiksi". Sitä on sitten kiva kutiavilla ikenillä pureksia ja samalla syödä löysää puuroa/sosetta/velliä pullosta.

    -Emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä pystyn aina jättää lapsen hoitoon, jos se ei itke just sillä ehtkellä. Sitten kun kotiovi sulkeutuu ja pääsen "Pakoon" osaan tosi hienosti aatella että "menee miten menee, kyllä ne pärjää". Mutta silloin kun olen vielä kotona tai mietin tulevaa hoitoa, ahdistaa kyllä oiihan perkeleesti.

      Jos nokkamuksita menisi maito läpi niin ei olisi nyt mitään ongelmaa, eli sinänsä toi sun tosi hyvä vinkki on toistaiseksi tarpeeton :)

      Poista
  3. kävin annan kanssa 2kk pullokoulua. Ei auttanut että isä antaa ei kelvannut että kummitäti syöttää. Mulle sanottiin että syö helpommin pullosta kun joku muu antaa kun äiti. Olen käyttänyt varmaan yli 100€ erilaisiin tuttipulloihin ja päihin eri virtaus nopeuksilla. Olin jo luovuttanut kun yks päivä pesin kaikki pullot ja annoin annan leikkiä niillä. Yks pullo jossa oli tosi suippo pää, jonka olin ostanut ennen annan syntymää maksoi ehkä 1€ niin kelpas. Laitoin sinne vettä ja joi niin pirusti. Ja mä tuuletin niin vimmatusti. Oli erittäin turhauttavaa kun ei pullosta mennyt ja aina vaan tissiä. Tsemppiä! Toivottavasti pian onnistuu! -Heidi

    VastaaPoista
  4. Aventin pullotuteissa on suippo pää ja se on kelvannut ainoana pullona meidän kahdelle tytölle tissin korvikkeena :)

    t. Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kummankin lapsen kanssa ollut nyt yhteensä noin kymmenen eri pullomallia testissä. Ykkösen kanssa kävi niin että kun yksi rupesi kelpaamaan, kelopasi kaikki. eli kyseessä puhdas lakkoilu kaikkea ei-rintaa kohtaan.

      Kakkoselle on nyt toiminut ne pari kertaa Ainun tutti, joka on lattea. KAtotaan nyt miten tää etenee...

      Poista
  5. ..jatkoa edelliseen, kannattaa noihin aventeihin ottaa pienimmällä virtauksella oleva 1-reikäinen tutti jos imettää myös :) silloin vauva joutuu tekeen töitä imutellessaan samaan tapaan kuin tissin kanssa, tai näin olen ainakin asian ymmärtänyt...;)

    t. Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain, näin se on. Kaikille muillekin tiedoksi :)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.