Minä täällä hei

tiistai 19. kesäkuuta 2012 Valeäiti 11 Kommenttia

Kello käy puoltayötä ja minä makaan valppaana sängyssä. Olen nukkunut viime öinä niin surkean huonosti (maksimissaan 1,5h pätkiä), että olen saavuttanut univelan ärsyttävimmän vaiheen: heräämisen pelon.

En uskalla nukahtaa, koska pelkään joutuvani heräämään. Toivon, että olisi jo aamu. Makaan siis tässä niska jäykkänä, keho hiljaa mutta mieli hälytystilassa. Jokainen Ykkösen yskäisy ja Kakkosen käännähdys saa sykkeen nousemaan ja hengityksen pysähtymään: "nytkö se herää?". Levosta ei tietoakaan. Uni on kaukainen haave ja vain se toisaalta korjaisi tilanteen. Kuinka kertakaikkisen vammaista.

Kello käy puoltayötä ja minä makaan valppaana sängyssä. Olen nukkunut viime öinä niin surkean huonosti (maksimissaan 1,5h pätkiä), että olen...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

11 kommenttia :

  1. En kyl tykkää. Tuo vaihe on kamala. Meillä tuon kierteen katkaisuun auttoi se, että valjastin miehen heräämään.

    Eli hänen tehtävänään oli kuunnella vauvan ääniä, ja sitten herättää minut kun tarvittiin. Uskomatonta kyllä se toimi. Eli kun minä tiesin, että mies kuuntelee, niin pystyin hillitsemään korviani ja nukahtamaan. Usein heräsin kuitenkin samaan aikaan kuin mieskin, mutta se, että minun ei tarvinnut kuunnella auttoi rentoutumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää ei oikein toimi meillä, koska tiedän ettei Insinööri herää niin helpolla. En siis luota sen kuuntelutaitoihin :)

      Poista
  2. En tykkaa minakaan, NIIN tuttua... meilla auttoi aikanaan se etta menin suosiolla toiseen huoneeseen nukkumaan niin etten kuullut kaikkia aania, ja kuulin kylla sitten sen nalkahuudon kun piti menna syottamaan. Ja jos en kuullut niin kylla se ies tuli sitten hakemaan! Joskus auttoi ihan pelkastaan se etta vaihdettiin sangyssa puolia niin etta just mies sai kuunnella vauvan aania vauvan puolella ja mina sain vain kaantaa kylkea siihen syottoon asti.

    Jos menee ihan naurettavaksi (niinkuin meilla esikoisen kanssa aikanaan) niin taalla ainakin sai ilman reseptiakin sellasia nukahtamislaakkeita, vissiin sellasia vasyttavia allergialaakkeita. Niita sai imettaessakin ottaa, kunhan vaan muisti juoda enemman (vetta siis ;) ) kun ne kuivattaa maitoa. Itse en huomannut mitaan suurta kuivumista ainakaan, ja vaikka ne ei valttamatta auttanut ihan hirveesti siihen ekaan nukahtamiseen niin ne kylla auttoi sitten keskella yota takaisin nukahtamiseen, mika oli tarpeeseen.

    Tsemppia, taalla on sormet ristissa!

    -Henkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, ensi kerralla juon siis kaljaa :) Viini on kanssa aika hyva, en tiia lisaako se tosin maidon tuloa ;)

      Poista
  3. Mä olin ihan unohtanut tuon... Vaivasi silloin kun esikoinen heräsi parikymmentäkertaa yössä. Mulla ei auttanut miehenkään herättäminen, kun se ei vain herännyt. Ja senhän piti aamuisin töihin. Ja meillä äänet kuuluu huoneesta toiseen niin hyvin, että ei siirtyminenkään auttanut. Yhden yön nukuin korvatulpat&kuulosuojaimet päässä toisessa huoneessa ja silti heräsin ennen miestä. Toivotaan, että tämä toinen lapsi on parempi uninen...

    Mulla ei ole pahemmin mitään neuvoa tuohon antaa, kun vain se että pari minuuttia unta on parempi kuin ei mitään.

    Jaksamisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. parikymmentä kertaa yössä?? Hyi! MItä mä sitten oikein valitan, huih.

      Mäkin herään korvatulpista huolimatta, mutta kylläne vähän auttaa. Tulee vaan korvat kipeäksi pidemmän päälle.

      Musta pari minuuttia unta on paljon pahempi kuin ei unta ollenkaan, mutta näin mä silti kanssa yritän ajatella. Että lepo se on pienikin lepo. Auttoi Ykkösen aikana kun sen päikkärit oli levototmia.

      Poista
  4. Mulla on tuota valilla ja olen keksinyt kikan joka melkein aina auttaa. Olen lahdossa loppusyksysta reissuun ja kun uni ei tule niin rupean ajatuksissani pakkaamaan laukkua, sitten otan taksin kentalle, juon viinibaarissa punkkua etc...Viela en ole edes koneeseen paassyt kun un on jo tullut :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ton viinibaarikohdan ymmärrän, mutta muuten veikkaan että meidän seuraavan reissun ajatteleminen saisi lähinnä paniikkokohtauksen päälle :D Milloinkohan aloitan sen stressaamisen eikun valmistelun...

      Poista
  5. Voi hyvää päivää... Kammotusta jne... Taas tähän kommentoin, että thank god meillä ei ole lapsia, kun tuo miekkonen ei herää MIHINKÄÄN! Eli tästä täytyy siis päätellä, että meille EI tule lapsia, koska mä en tod. ole valmis heräämään aina, vaan vaadin ainakin jonkinlaista järkeä heräämisiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NO järki tästä hommasta ainakin puuttuu :)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.