Ensiksi haluaisin kiittää akatemiaa

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017 Valeäiti 19 Kommenttia

Huh huh. Nyt saa taas hengittää. Pää on niin täynnä eri tunteita, etten oikein tiedä mistä aloittaa. Hädän hetkellä lainaan Cheekiä: olen kiitollinen, siunattu, onnellinen. Valeäidin nauhoitukset ovat nyt julki!

Perjantaina nauhoittelin vielä viimeisiä juontoja ohjelmaan. Hanne tässä moi ja kuuntelehan myös ensi viikolla Valeäidin nauhoitukset, kun puhumme Satun kanssa rahasta...Samalla tuli kuljettua koko tuotantokauden (ensimmäisen? viimeisen?) matka läpi. Mietin että hitto soikoon, on kyllä hyviä jaksoja purkissa.

Viime päivinä olen tehnyt monta kummaa juttua. Olen hymyillyt kaiken vaivautuneisuuteni yli Rähinä recordsin käytävillä saadakseni promokuvia. Vääntänyt ihan omilla graafikon taidoilla oman thumbnailin iTunesiin. Briiffannut Henkalle, mitä osio mun mielestä nostetaan mistäkin jaksosta tiiseriksi edellisen loppuun.





Lopulta se ensimmäinen jakso tuli ulos eilen aamulla. Sitä väännettiin kuntoon ihan viimeisiä minuutteja myöten. Tai siis minä makasin sohvalla ja päivitin Whatsappia, odottaen tietoa siitä että muiden vääntäminen on valmista.

Yhtäkaikki, ranccaa sekin.

Oli niin rankkaa että kun jakso vihdoin tiistaina aamulla oli ulkona ja promottuna, sain itselleni migreenin. Että jos sitä sitten kuitenkin vähän jännitti etukäteen.

Nukuttuani sitten viime yön särkylääkkeen voimin 11 tuntia, jännitykset on poissa ja fiilis kertakaikkisen mahtava! Olen käynyt tunnin välein kurkkimassa jaksoa Soundcloudista ja todennut että siellähän se on ja siellä sitä jotkut kuuntelee. Sadat ihmiset jopa, mikä on enemmän kuin uskalsin toivoakaan.

Ensimmäinen jakso kuulostaa minunkin mielestäni tosi hyvältä, vaikka yleensä omiin tekeleisiin superkriittinen olenkin. Se on viihdyttävä, reippaasti etenevä ja korkealaatuinen. Tietysti myös täynnä ihan upeita mielipiteitä ja kannanottoja.

(kuvat tästä eteenpäin Sanni Riihimäki)






Näin onnistuneesta tuotoksesta on kiitettävä ihmisiä, joille kiitos kuuluu: Lauralle upeasta heittäytymisestä ensimmäisenä vieraana ja älyhauskoista jutuista; Hannalle kaiken säätämisestä, maailman positiivisemmasta energiasta sekä jatkuvasta tsemppaamisesta jos eräällä podcast-juontajalla meinasi usko loppua (mitään en myönnä) ja Sannille, joka nappasi tässäkin tekstissä näkyviä mielettömiä kuvia ihmisestä, josta tunnetusti ei voi hyviä kuvia ottaa. 

Muillekin vieraille tietysti täytyy kiitoksensa antaa, mutta jätetään tarkemmat analyysiin jokaviikkoisiin hehkutuksiin. Sen verran sanon että hyvää lähdettiin vieraiksi hakemaan mutta timantteja saatiin.

Kaikista suurin voimakiitos menee tuottaja-Henkalle,  joka tsemppasi noviisia studiossa loputtomiin, vinkkasi paremmista lauseista ja jaksoi kiireettömästi kuunnella äiti-ihmisten jaapatuksia. Henkka on vääntänyt jaksot todella ammattimaiseen kuntoon ja hinkannut väsymättä mun nielaisuääniä ja ylimääräisiä totaöö-heittoja pois, öitä myöten. Enää 11 jaksoa edaamatta hei! Jaxuhalit.

Lopullisen tuotoksen pääset kuuntelemaan tästä alta. Jaksot tulevat aina tänne blogin puolelle Valeäidin nauhoitukset -sivulle, lisäksi tein podille oman FB sivun ja toki löydät jaksot sekä tuotantoyhtiöni Wecastin saitilta että suoraan Soundcloudista nimellä hakemalla.


Miltä meininki teidän mielestä kuulostaa? Palautetta saa antaa, ja kommentoidakin jaksoa voi joko Soundcloudin puolella suoraan keskelle nauhaa, tai vaikka nauhoitusten FB-sivun puolella.

Olen häkeltyneen onnellisissa ja kiitollisissa tunnelmissa täällä. Siitä on jotain kaksi kuukautta aikaa kun tapasin Hannan ekaa kertaa ja tässä sitä jo ollaan. Ihan älytöntä mitä kaikkea sitä saakaan elämässään tehdä.

Kiitos. 

Huh huh. Nyt saa taas hengittää. Pää on niin täynnä eri tunteita, etten oikein tiedä mistä aloittaa. Hädän hetkellä lainaan Cheekiä: olen ki...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

19 kommenttia :

  1. Moikka moi! Sulla on ihanan elämänmakuinen blogi. Oon seurannut sua jo pitkään, mutta ollut aiivaan liian ujo kommentoimaan. Nyt kuitenkin tuli se piste: toi sun mekko noissa kuvissa on TÄ Y D E L L I N E N. Mistä se on tai minkä merkkinen se on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun kommentoit, kiva "tavata"! :)
      Mekko on yksittäiskappale Design Marketista, ostettu suoraan tekijältä. Löytyy Facebookista Malvine.lv :) oon kirjoittamassa mekosta kohta lisää kun siitä _aina_ kysytään :D

      Poista
  2. Ihana! Täytyykin jakaa uunituoreelle äidille.. Seuraavaa jaksoa odotetaan..

    VastaaPoista
  3. Ihanat kuvat ja hyvä ohjelma :)

    VastaaPoista
  4. Olipa hauska ensimmäinen jakso! Tuskin maltan odottaa seuraavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee! Ihana kuulla että vakkaritkin löytää ja tykkää :) kiitos! Seuraavaan enää puoli viikkoa! :D

      Poista
  5. Tärkeä aihe ja kiva podcast! Sen takia olikin vähän tylsä kuulla olevansa "äärivanhempi", kun käyttää kantoliinoja ja kestovaippoja, yhtä laillahan sekin on arvostelua. Erityisesti kantoliinojen käyttö on viime vuosien aikana lisääntynyt reippaasti, eikä ole enää mitään marginaalin touhuja, vaan ihan samanlainen arkinen valinta kuin ne purkkiruoat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kun meidän pointti oli juuri se että hölmösti eri valinnat asetellaan eri ääripäihin ikään kuin olisi äärivanhempia - vaikka todellisuudessa kaikki on eri päivinä eri kohdissa sitä janaa, joka voi olla vaikka matkarattaat vs. kantoreppu. Ja hei mekin ollaan liinailtu JA käytetty kestovaippoja! Sit myös rattailtu ja käytetty kertiksiä :) Mutta iloinen olen jos podcast oli kuitenkin kiva päällisin puolin! :)

      Poista
    2. Okei, kiitos kun selvensit, en ehkä taaperon hyöriessä ympärillä keskittynyt kuuntelemaan niin huolella kuin olisi ollut tarpeen :)

      Poista
    3. No en voi myöskään vannoa että oltaisiin puhuttu jotenkin järkevästi ja loogisesti: mm. purkkiruoat ja itsetehdyt soseet meni sata kertaa ristiin rastiin :D Mutta tärkeintä kuitenkin: emme todellakaan itse ketään arvostelleet vaan arvostelimme, öö, arvostelua? :D

      Poista
  6. Heipsan! Kiitos tästäkin hengentuotoksesta. Ihan mukavasti juttu soljui eteenpäin ja koskapa oot onnistunut haalimaan vieraiksi just mun suosikkibloggareita on kiva päästä kuulemaan myös heidän ääntään. Mä en osaa mitään ns. rakentavaa palautetta antaa, mutta jostain syystä en meinannut ihan jaksaa koko settiä kuunnella. Voisiko olla että aihe jo niin oman pään sisällä koluttu, että ei tarjonnut varsinaisesti mitään uutta pureksittavaa. �� Toki tunnistin siis ilmiön. Mä olen varmaan itse itseni pahin arvostelija, myös äitiydessä. Omat lapseni ovat kaikki saaneet ihan erilaisen varhaislapsuuden, vanhin ei tiennyt mikä on karkki, ennen kuin oli neljä. Ilmoitin myös aikoinaan pontevasti päiväkotiin, että eihän herttinen 1,5v. VOI MITENKÄÄN syödä aamupalaksi muroja. Nuorimmaiseni on nyt saman ikäinen, elää riisimuroilla ja lihalla (olenhan itse kasvissyöjä) ja oli eilen perjantain kunniaksi käsi ojossa omaa "kaakkiaskia" vastaanottamassa. Sanoisin, että tässä kohtaa on enää paha lähteä muita arvostelemaan. Hyvin sä vedät, jatka. Kuuntelen kyllä seuraavatkin jaksot.

    Sylvia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heipsan! Ja kiitos rehellisestä palautteesta. Voihan se olla että aihe oli sulle liian tuttu tai sitten meidän juttu ei vaan lentänyt tarpeeksi koukuttavasti :) Olen itsekin huomannut, että podcastin pitää olla ihan sikahyvä jotta jaksan kuunnella sen loppuun asti. En ole ihmeissäni jos ensimmäinen yritykseni koskaan ei päätynyt siihen kategoriaan, heh:D

      Toivotaan että seuraavat jaksot tempaa paremmin sutkaan mukaansa!

      Noi nuorempien lasten kanssa tapahtuvat sääntöjen löysymiset olisi kyllä melkein oman podcastinsa aihe :D :D

      Poista
  7. Kiitos hauskasta ekasta jaksosta! &¤#&I)&%=;n työpäivän jälkeen kotimatkalla kuunnellessa päivä parantui huomattavasti ja päädyinpä naurahtamaan useamman kerran ihan ääneenkin. Ohiajaneet kanssa-autoilijat pitivät varmasti minua hyvin älykkäänä itsekseni naureskellessani.. Jatkakaa samaan malliin ja pelastakaa toki muitakin päiviäni!

    Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oooooo ihan paras palaute, just noin pitäis käydäkin!! Ihanaa, kiitos! :)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.