Internet paremmaksi villasukilla

perjantai 3. helmikuuta 2017 Valeäiti 6 Kommenttia

Minä haluan kertoa teille nyt eräästä ihan ihmeellisestä ihmisestä. Liinasta.

Liinan mies on samassa työpaikassa minun mieheni kanssa. Ne miehet siellä ehkä joskus jotain puhuvat keskenään, en tiedä. Ainakin ne näköjään toimii välillä onnen lähettiläinä.

Sain eilen Insinööriltä oudon kuvaviestin:


Pingasin heti tuota onnen jakelijaa, Liinaa, Facebookissa. Että mitä mitä sinä ihana nyt oikein? Liina vain totesi että se nyt on jotain pientä sulle.

Olin kohtuu fiiliksissä. Niin fiiliksissä että Liina joutui toppuuttelemaan. Kuulemma on nyt liian korkeat odotukset ja edessä on kova pettymys.

Mutta kun Liina ei ymmärrä. Että minä olen sellainen ihminen, joka ilahtuu kun saa ostaa uuden käsisaippuan kylppäriin. Semmoinen joka sanoi kerran ääneen "ai katos!" ilahtuneena kun taloyhtiön pihalla oli uudet roskapöntöt. Oikeasti.

Olen todella, todella pienten ilojen ihminen. Ja rrrrrrakastan yllätyksiä. Tämä oli siis tuplaihanaa! Voin kertoa, että odotukseni eivät olleet todellakaan liian korkealla. Olisin ilahtunut post-it-lapusta pussin pohjalla. Paketista löytyi kuitenkin jotain todella paljon hienompaa:








Arvostan maailmassa eniten ihmisiä, jotka kykenevät arvioimaan kriittisesti omaa toimintaansa. Siis sinua. Ja sä teit sen vielä julkisesti. Hats off. Arvostukseni osoituksena tein sulle sukat (...) Sukissa on alpakkaa, koska halusin sulle lämpöä, ja mallissa on selkärankaa, kuten sulla.
En. Kestä.

Siis miten ihana voi ihminen olla. Että hän on neulonut minulle omat villasukat. Käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa siihen, että on valinnut oikean mallin, miettinyt lankaa ja vielä hitto vie neulonut.

Minä rakastan yllätyksiä, ja minä rakastan villasukkia. Nyt minä myös rakastan Liinaa. 

Kaikki vain sen takia että korjasin yhden törttöilyni internetissä. Se törttöily oli sitä, että jaoin Valeäidin Facebookissa videon, joka oli mun mielestä hauska. Sitten Liina onnekseni huomautti että ei, se ei ollut hauskaa, vaan typerää toisten kustannuksella naureskelua. Poistin videon ja pahoittelin asiaa muualla. Tämä oli Liinan mielestä villasukkien arvoinen teko.

En tule enää koskaan jakamaan videota, jossa nauretaan jollekin toiselle ihmiselle toisella puolella maapalloa. Näin sitä Internepsiä muutetaan, villasukka kerrallaan.

Liina, kiitos. Olet ihana. <3

ps. ihanien yllätysten joukkoon pitää mainita myös Laura, joka oli ostanut mulle viimeksi Helsinkiin tullessaan Kismetin jossa luki "parhaalle ystävälle". Sekin ilahdutti mua ihan älyttömän paljon. Enemmän kuin ne roskapöntöt. Kiitos <3

pps. Käykää katsomassa Liinan ja Sennin ihana kässäblogi Kutimointia. Ehkä se joskus kutoo sitten teillekin.

Minä haluan kertoa teille nyt eräästä ihan ihmeellisestä ihmisestä. Liinasta . Liinan mies on samassa työpaikassa minun mieheni kanssa. Ne...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

6 kommenttia :

  1. No aivan mahtavaa ja kyllä tekokin ansaitsee palkinnon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämmöisestä tulee kyllä ihminen niin hyvälle mielelle! :)

      Poista
  2. Hyvä Liina ja hyvä sinä! Arvostan molempia ja kummankin tekoja:Liinan puuttumista ja villasukkia ja sinun postauksen poistamista ja päätöstäsi. <3

    VastaaPoista
  3. Aikauhee, nyt mua itkettää.

    Kun neuloin näitä sukkia, pelkäsin jotenkin, että pidät mua ehkä aivan pölönä. Oli siinä ja siinä, että et saanut sukkien mukana anteeksipyyntökirjettä siitä, että kehtaan sua tämmösillä sukilla kuormittaa.

    Siis jos ne ilahduttaa, niin se kyllä suunnattomasti ilahduttaa myös mua.

    Oon viime aikoina tullut tietoiseksi siitä, että selittely on ihmislajille paljon helpompaa kuin aito pohdinta. Siksi se, mitä teit, on todellakin villasukkien arvoinen juttu. Toivottavasti osaan olla yhtä suoraselkäinen, kun seuraavan kerran (ja sitä seuraavan) on tarvetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaat, varmasti! Äläkä koskaan pyytele anteeksi pieniä ihania tekoja :) pus! <3

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.