Vuoden parhaat jutut

lauantai 31. joulukuuta 2016 Valeäiti 2 Kommenttia

Tämä vuosi oli...tuota...mielenkiintoinen. Polvilleen heittävä, ovia avaava, innostava, opettava.

Elämään kuului kaikkea tonttien ostamisesta ja myymisestä yrittäjyyteen ja mielenterveyden kiemuroihin. Kerrataan tätä kaikkea vaikka ensi vuonna (2017 on niin meidän vuosi!), nyt haluan leikkiä datanörttiä ja katsella vähän blogin analytiikkaa.

Sillä blogissakin tapahtui paljon: takana on ensimmäinen kokonainen vuosi Suomen Blogimedian leivissä ja sitä kautta myös ansaintaa tuova vuosi*; liityin PING Helsingin ambassadorien joukkoon ja vielä vuoden loppuun ehti tämä kummallinen podcast-avaus.

Blogin lukijamäärät ovat tänä vuonna kasvaneet tasaisesti, mistä on sanottava iso kiitos teille. Ihan mahtavaa että olette mukana, ilman lukijoita kommentteineen tämä olisi oikeasti ihan yhtä tyhjän kanssa koko homma! Tack, thanks, danke, dziękuję, kiittihei!

Blogin analytiikkaa 2016 

Valeäidissä on käynyt tämän vuoden aikana lähes 116.000 eri ihmistä lataamassa melkein 350.000 kertaa jotain sivua. Apuva miten iso joukko tuo olisi livenä ja miten paljon se latailisi. Vakkarikävijöitä on ehkä se rapea 11.000 eri kävijää kuussa, eli tuohon joukkoon mahtuu paljon yhden illan vieraita. Ne ovat tulleet parista vähän viraalimmaksi lähteneestä tekstistä, jotka keräsivät uutta massaa (joka ei kiinnostunut muusta ja lähti ikuisiksi ajoiksi pois, eh).

Tämä teksti on vuoden 201. julkitullut postaus. Näiden lisäksi laitoin Instaan 555 kuvaa ja päivittelin elämäni hurjia käänteitä Facebookiin tosi monen statuksen voimin, arvioisin jotain puolen tuhannen luokkaa. Snapista ei ole lukuja, mutta mutu sanoo että alkuvuodesta puhuvaa päätä oli hitosti liikaa ja loppuvuonna unohdin sen kokonaan.

Mitä te sitten lopulta luitte? Alla vuoden kohokohtia, sekä tilastojen että fiilisten mukaan.

Luetuimmat tekstit 2016 

Otin listalta pois selkeät ikisuosikit ja selkeästi vahingossa hyvin hakukoneoptimoidut "Unikouluohjeet" ja "Kantoreppuvertailu Manduca vs. Tula".








1. Ujo lapsi on fiksu. Hupsista keikkaa, siellä taisi olla pari muutakin vähän vähemmän ekstrovertin lapsen vanhempaa. Teksti keräsi muutamassa päivässä enemmän lukijoita kun toiseksi suosituin, neljä vuotta vanha Unikoulu-teksti. Tämä osui ja upposi, ja auttoi minuakin - oli ihana kuulla muiden kokemuksia varautuneista lapsista.

2. Fanikirje yhdeltä Robinilta toiselle. Ei niin yllättäen vähän viraalimmaksi lähtenyt teksti, sillä itse Robin jakoi tämän Twitterissään. Näin päätyi parissa päivässä blogiin tuhansia pahaa-aavistamattomia teinejä. Mahtoivat nauttia muista sisällöistä kovasti..

3. Mitä jätin kertomatta. Kun mutsilla oikeasti "meni hermot" ja menin lataamoon. Ahdistukset, paniikkikohtaukset, masennus, mitä näitä nyt on. Ei ohimennyttä elämää, mutta onneksi akuutti hätä kaukana.

4. Tonttipäiväkirja. Tämä yllätti! Lapsipuoli, jonka aina vähän unohdan, saakin kiinnostusta osakseen! Jatkan.

5. Hirviö sisälläni.  Eli mitä tapahtuu kun vanhemmilla menee kuppi nurin. Raivokkaan rehellinen, suoraan sydämestä lähtevä kama tuntuu teitä kiinnostavan. Se on tosi, tosi mahtava juttu, koska nämä tekstit on aina oikeasti hemmetin pelottavia. Uskallanko avata itseni näin muille? Yleensä uskallan.

6. Lumoava aavekylä - Kristiinankaupunki. Tekstin on lukenut 3046 ihmistä. Kristiinankaupungissa asuu 6738 ihmistä.

7. Hyvästit tontille. Kappas, saagamme todella kiinnostaa. Hyvä niin, koska tonttiunelma elää nyt vahvemmin kuin koskaan ja tästä kuulette varmasti paljon lisää ensi vuonna. Tai hetkinen - Ugi, oletko sinä tehnyt kaikki nämä lukukerrat tänne?

8. Odotahan vain..kohta tulee jotain mahtavaa! Vanhemmuuden positiivisetkin puolet on aina pop.

9. Pysyisitkö sinä raskauden aikana timminä? Minä en, eikä näköjään moni muukaan, ja sekös toisiamme lohduttaa.

10. Yksi metatyö vähemmän - valmiit ruokakassit kotiovelle. Lapsiperheen arkiruokailun järjestäminen tai siinä sluibailu saa aina paljon huokailuja, kannanottoja ja helpotuksen tunteita. Tämä jos jokin on yhteinen tuska, kaikkien on pakko ruokkia lapsensa. Useasti. Paatunutta kaupallista bloggaajaa ilahduttaa erityisesti se, että tämä teksti oli yhteistyön tulos.

Tykätyimmät Insta-kuvat 2016 

Mitä tähän lisäämään. Täitä, tukkaa, Helsinkiä, kaaosta, valeäiteilyä, ja pari kuumaa selfietä, joista ei voi olla ihan varma onko vaatteet päällä vai ei. (toisessa ollaan ikävän ilmiön äärellä, en kerro kummassa). 


Omat lempparini

Minulle rakkaimpia tekstejä ovat heittämällä ne, jotka ovat oikeasti auttaneet setvimään oman pään sotkuja. Lemppariksi yltää myös tekstit, jotka tallentavat meidän elämäämme päiväkirjamaisesti. Se on ollut alusta asti blogin päätarkoitus, ja niistä nautitaan vuosikaudet. Mun lempparit ovat monesti samoja kuin teidän suosikit, mutta lisään listaan vielä pari, joita ei tuohon TOP10 teidän silmissänne yltänyt.






Rikas, rakas, raskas elämä - teksti, jota kirjoittaessa tajusin miksi mua väsyttää välillä (usein) tämä elämämme. Sen jälkeen on ollut helpompaa antaa itselle armoa sen väsymyksen suhteen ja on voinut sanoa lapsille välillä "antakaa mun hetki olla rauhassa".

Ilta lempparityypin kanssa - en muistanut tätä tekstiä ollenkaan. Minä ja Ykkönen omaa aikaa viettämässä, parasta. Löysin sen tätä kirjoitusta tehdessäni ja välittömästi tuli hyvä fiilis. Olen tosi iloinen, että tämmöisiä pieniä arki-iloja on kirjoitettu talteen.

Just hyvä synttärisankari - tärkeä teksti ja havainnointi itsestäni keskellä pahimpia kuohuja, joita oikeasti tuonakin päivänä yritin kovasti ratkoa. Tämä päivä ja teksti olivat pala pelasturengasta, lohtua, jolla hain itselleni uuttaa suuntaa. Ja löysinkin.

Lapset olivat tosiaan vain hetken pieniä - voi miten isoja ne jo on. Se on ihanaa ja haikeaa. Aiheesta kirjoittaminen on saanut muistamaan vähän herkemmin sen, että sylihetket ovat yhä harvenevaa herkkua.

Optimistin oppitunti - Papan saari - Suvun lähihistoriaa on kiva kirjoittaa talteen, ja on hyvä muistaa miten loistotyyppejä sieltä omasta geenialtaasta löytyy.

Älä turhaan vuokseni vaivaudu - Ei hemmetti miten tärkeä oivallus. Sanoisin että suurin osa elämäni ongelmista johtuu siitä, että yritän aavistaa ja ennakoida mitä muut haluaisivat. Tämän voisin ensiv uonna karsia.

Vinkkejä parempaan työelämään - Tärkeää kamaa, jota harjoittelen edelleen.

Kirje kuusivuotiaalleni - Ihana, ihana 6v Ykkönen <3

Neljä vuotta meininkiä - Ihana, ihana 4v Kakkonen <3


Siinä ne! Toivottavasti jotain uutta tai vanhaa kivaa luettavaa löytyi jokaiselle. Mulla meni tämän tekemiseen aika monta tuntia (päivää), kun jäin lukemaan vanhoja juttuja ja kaivelemaan vanhoja kuvia. Niitä kuvia on tässä kuvituksena randomisti valittuna. Hetkiä vuoden varrelta, jokaiselta kuukaudelta jotain. Kuvia katsellessa tulee väkisin huomattua aurinko. Se lymyilee monessa kuvassa suoraan kuvassa, puiden takana, ihmisten kasvoilla, iloisissa silmissä. Vuosi taisi olla sittenkin kaiken kaikkiaan tosi hyvä, ja vain parempaa on luvassa.

Ihanaa uutta vuotta kaikille! Älkää luvatko tai päättäkö mitään, olkaa just siinä missä ootte just nyt, hyviä ja läsnä. 2017 on meidän vuosi.


*Kun kerran niistä blogimainonnnan touhutonneista olen vaahdonnut, niin voisin tähän liittyen avoimesti kertoa että keskimääräiseksi kuukausiansioksi blogihommista jäi noin 625€. Että ei tässä vielä ihan kaikkea muuta työtä lopeteta, mutta toisaalta olen toki kiitollinen että jotain yrittäjän palkkaa tältäkin puolelta tulee.

Tämä vuosi oli...tuota...mielenkiintoinen. Polvilleen heittävä, ovia avaava, innostava, opettava. Elämään kuului kaikkea tonttien ostamis...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

2 kommenttia :

  1. Kiitos siitä että kerrot myös vaikeuksista rehellisesti. Syy miksi luen tätä blogia <3 Olen sortunut siihen, että luen useiden tehokkaalta vaikuttavien äiti-ihmisten blogeja ja sitten tiedostamattani alan vaatia itseltäni yhtä paljon. Vaikka tiedän ettei se ole mahdollista. Nämä avautumiset auttaa montaa muutakin ihmistä laskemaan rimaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Omppu, tosi kiva kuulla että näistä on hyötyä <3

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.