Hypyn anatomia: miten siirryin yrittäjäksi?

lauantai 3. syyskuuta 2016 Valeäiti 8 Kommenttia

Onpa ihanaa miten joka suunnasta on sadellut onnitteluja! Kiitos kaikille, mahtavaa että olette siellä! Toivottavasti aihe kiinnostaa jatkossakin, koska sitä alkaa väistämättä tänne tipahdella (teksti löytyvät tunnisteella "yrittäjyys"). Aloitetaan siitä, miten olen valmistautunut yrittäjyyteen. Miten hyppy tehtiin?


Tein päätöksiä.
Vaikein vaihe: irtisanoutuminen. Tein +/- listoja, pohdin asiaa sadalta eri kantilta ja puhuin kymmenien ihmisten kanssa. Myös entisen työnantajani. Osana päätöksiä oli tietysti myös taloudellinen pohdinta. Päädyimme Insinöörin kanssa siihen että säästöillämme elämme kyllä niukemmin jonkin aikaa, vaikka palkkaa ei tulisikaan. Minä annoin itselleni puoli vuotta aikaa nähdä lähteekö homma lentoon, Insinööri oli reilummalla kädellä liikkeellä ja antoi vuoden. Vaikein päätös heti lähtöpäätöksen jälkeen oli nimi firmalle. Lopputulos on kuitenkin tosi hyvä, uskokaa pois.

Pidin huolen etten ole yksin
Yrittäjyyteni alkaa kumppanuudella. Yksin en olisi tähän lähtenyt. Uuteen firmaan lähtee kanssani mukaan paljon tukea, rohkeutta ja osaamista. Varsinaisen yhtiökumppanin lisäksi olen ympäröinyt itseäni entistä tiukemmin mentoreilla, sparraajilla ja vertaistukihenkilöillä. Nyt jos koskaan pitää osata pyytää apua kun sitä tarvitaan.

Karsin turhat kulut pois 
AV, YV, HV - I'm back in the game. Vaateostokset ovat siirtyneet entistä enemmän kierrätysryhmiin, uusia kännyköitä ei noin vaan ostella ja kodin rumat sisustusvalinnat ovat ok hintansa takia. Teen enemmän ruokaa kotona ja mietin kaksi kertaa ennen kuin ostan irtolehden kaupasta. Kävin kampaajalla tietoisena siitä ettei ehkä vuoteen tarvitse ja hommasin ne uudet rillit. Tästä eteenpäin on pärjättävä about niillä mitä on.

Karsin turhat asiat pois
Ensimmäinen asia jossa mun pitää onnistua on jaksaminen. Urheilu, uni ja perhe on arjen Love to do -listani (kiitos Viivi loistavasta termistä!) kärjessä, ja heti seuraavana listalla on uuden firman palveluiden myynti. Kaiken muun ulkoistan. Tässä vaiheessa se tarkoittaa isosti mm. ruoanlaittoon liittyvän metatyön poistamista valmiilla ruokakasseilla, puolivalmisteilla tai himaan asti roudatuilla ruokaostoksilla. Tarhan ihanat tyypit ei tänäkään vuonna saa itse piperrettyjä kynttilöitä. En myöskään siivoa, ellei ole ihan pakko. Käytän illan kaksi vikaa tuntia mieluummin urheiluun tai selän jumppaamiseen, mahdollisesti jopa yritykseni hallituksen varajäsenen (Insinööri) kanssa keskustelemiseen. Voin laittaa tavarat paikoilleen, mutta isommasta puhtaanapidosta vastaa edelleen kevään yhteistyön tiimoilta loistavaksi todettu Freska*. Annan oikein mielelläni sen neljän tunnin huhkimisen Saaralle ja käyn sillä aikaa itse lenkillä tai lasten kanssa puistossa.

Ostin tontin.
No, niin. Tämä nyt ei ihan mennyt täydellisesti, mutta niinhän siinä kävi että teimme lopulliset tonttikaupat samana päivänä kun työsuhteeni loppui. Aika näyttää miten tälle hommalle käy, nyt edetään sillä ajatuksella että talo rakennetaan minun tulotilanteeni mukaan. Suunnitellaan juuri nyt uutta taloa (ja vitsi siitä tulee muuten hieno!) ja sitten haetaan kustannusarviot. Sen jälkeen aletaan arvioida mahdollisuuksia maksaakin talo.

Lisäsin kalenteriin urheilun ja unen
En aio päästää itseäni samaan kuntoon kuin keväällä, vaikka stressin aiheena kuinka olisi oma rakas firma. Viikkojen ja päivien suunnittelu alkaakin urheilun ja unen laskemisesta. Ehtisikö tuossa olla hidas aamu, jossa käyn lenkillä lasten viemisen jälkeen? Voisiko tuo ruokatunti venyä uimahallikeikaksi? Maanantai on salipäivä, viikonloppuna juostaan ja viikolla mukana roudataan lenkkareita jotta kävelypalaverit onnistuu aina. Unipuolen kohentaminen on vielä kysymysmerkki, mutta huonommaksi sitä ei ainakaan voi päästää.

Seuraavaksi: Keskityn. Hengitän. 
Sen lisäksi, ettei mulla ole enää varaa maksaa joka kuukausi uutta iPhonen näyttöä, mulla ei myöskään ole varaa jakaa aivokapasiteettia jatkuvasti sataan suuntaan. En halua enää räplätä kännykkää samalla kun puhun puhelimessa ja harpon eteenpäin matkalla jonnekin. Siinä touhussa hajoaa kännykkä, hengitys, ajatus ja syke. Jatkan opettelua: yksi asia kerrallaan, mieluummin vähemmän mutta keskittyneemmin. Ihmiset edellä. Suunnittelen päiväni paremmin. Sanon ei. Muistan tehdä keskittymistä vaativat asiat aamulla ja jutella ihmisten kanssa iltapäivällä. Jne. Paljon on opeteltavaa, mutta nyt on puhdas (sähkö)pöytä jolta aloittaa.

Ja teen kaiken ilon kautta. 
Edessä on varmasti tiukkoja hetkiä ja niitä vähiä uniakin. Stressin määrä on vakio. Mutta tämä homma lähtee liikkeelle ilosta, tämä firma syntyy rakkaudesta lajiin - se ei saa hävitä. Aion edelleenkin ottaa pienet voitontanssit hyvästä asiakaspalautteesta, nostaa maljan melkein ostetulle projektilla ja lähetellä tulevalle työporukalle dorkia videoita. En aio kyynistyä. Ilon kautta!


*PS. Sovittiin Freskan kanssa että minä muistutan teitä kuinka tyytyväinen asiakas olen ja saan sitä vastaan muutaman siivouskerran ilmaiseksi. Te saatte siitä ilosta alennuskoodeja: koodilla 30VALEAITI saa kertasiivouksesta 30€ alennuksen ja koodilla 50VALEAITI saa ensimmäisestä säännöllisestä siivouksesta puolet hinnasta pois. Vapaan ajan iloa kaikille! 

Onpa ihanaa miten joka suunnasta on sadellut onnitteluja! Kiitos kaikille, mahtavaa että olette siellä! Toivottavasti aihe kiinnostaa jatkos...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

8 kommenttia :

  1. Hurjasti onnea! Oot rohkee ja fiksu nainen! :)

    VastaaPoista
  2. Oot kyllä sellainen bosslady! Enkä epäile sekuntiakaan sun menestystä - paitsi että oot anyways rautainen ammattilainen niin muistan kun ekan kerran tavattiin erään nimeltämainitsemattoman lastenulkovaateyrityksen korruptiolounaalla niin muija hyvin luontevasti, ovelasti ja ennen kaikkea todellisella substanssilla olit jo kehittämässä bisneksiä. Respect.
    Hieno harppaus, joka varmaan tuntuu vuosien päästä ihan itsestäänselvyydeltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, onneksi päädyin nimeltämainitsemattoman firman projektiin niin sain purkaa sitä suurta kehitystarvetta :D kiitos PeNaseni, ihana kuulla näitä kannustuksia <3

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Ei hitto mun uusi pomo on tiukka muia. Miten tästä selvitään :D oot mun idoli Satu tässä asiassa, Tuun niin vielä häiriköimään sua asiasta ja ilmottaudun jo kirjan ennakkotilaajaksi! :)

      Poista
  4. Mua saa todellakin häiriköidä any time :)

    VastaaPoista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.