Seitsemän ekaa duunia

keskiviikko 10. elokuuta 2016 Valeäiti 10 Kommenttia

Katja pyysi osallistumaan tähän arkiraastekuvan lailla leviävään #7firstjobs -listaukseen. Ja tokihan minä vastaan Rouva Presidentin pyyntöön! Ensin tuntui siltä, ettei seitsemän työtä riitä nykypäivään asti, mutta listan kirjoitettuani ymmärrän aliarvioineeni itseni pahasti. Työnarkomaanejahan tässä taidetaan olla.

1. Trukkikuski, postityttö, sihteeri, siivooja, laskuttaja
Isäni perusti isänsä kanssa yrityksen sinä vuonna kun minä synnyin. Itsestään selvästi olen päässyt työelämän makuun siis jo reilusti alle veroikäisenä. Jostain kymmenvuotiaasta alkaen olen liimannut kymmeniin joulukortteihin postimerkkejä, mopannut sinivihreää linoleum lattiaa toimistolla, vastannut puhelimeen ja ajanut trukkia ympäri tehtaan lattiaa. Oi kyllä, trukki oli kaiken tämän paras osuus. Vielä tänäänkin metallintuoksu vie minut heti faijan firman tehtaan lattialle, trukkiajelusta haaveilemaan.


2. Puutarhakauppiaan apulainen
Sain ensimmäisen oikean kesätyön yläasteella paikallisesta puutarhakaupasta. Tehtäviin kuului mm. ruusun piikkien poistaminen ja takapihalla seisovien kymmenien ruukkukasvien kastelu juuresta (suorin jaloin kumartumista 30 sekuntia per kukka, selkä oli moiseen jo silloin liian huono). Kävin omistajan kanssa pari jännää keskustelua, joista ensimmäisessä hän ehdotti että voisin hoitaa kasteluhomman bikineissä ja toisessa ilmoitti, ettei aio maksaa kaupungin minimipalkkaa (19 markkaa tunti). Lopetin työn ensimmäisen päivän päätteeksi.

3. Puhelinmyyjä + Moppityttö
Muutaman viikon ajan möin puhelimitse Youth Against Drugs -lehteä. Yllättävän iso osa vastaajista luuli minun olevan huumeiden asialla ja kaupittelevan jotain nuorison omaa huumelehteä. Loput löivät luurin korvaan. Duuni oli rankkaa, opettavaista ja palkitsevaa: en ollut siinä ihan paska mutta huomasin pian että yrityksen arvojen on oltava samat kuin minulla. Sanotaanko näin että ainakaan siihen aikaan ostetuilla "ei saa soittaa mainospuheluita" -palveluilla ei kyllä tehnyt yhtään mitään.

Samoihin aikoihin pääsin kunnioitettuun tehtävään Hongan miesten pelien moppityttönä. Siis se joka juoksee jokaisella vihellyksellä kentälle pyyhkimään roiskuneita hikiä pois. Kelatkaa! Huijasin nyt vähän kun sujautin tämänkin listalle, mutta pakkohan se oli.


4. Carrol's
Jos jonkun duuni haluaisin mun lasten joskus saavan, se on tämä. Te jotka olette joskus parjanneet hampurilaisravintolan työntekijää, ette tiedä mistä jäätte paitsi! Tuotantovastuussa oleminen, kiukkuisten asiakkaiden palveleminen liukuhihnalta, tilausten ottaminen korvanappiin samalla kun pakkaat edellisiä...tämä duuni on multitaskaamisen ja vastuunkannon huipentuma. Tulee myös vähän mietittyä kannattavuutta, kun omalla vuorolla menee seitsemän arvokasta Big Carolinea hävikkiin. Älyttömän lahjakkaita, ahkeria, nopeita, stressinsietoisia ja vastuuta kantavia työntekijöitä, joista suurin osa 16-kesäisiä. Itseasiassa: hemmetin hyvä start-up mankeli! Tätä väännettiin parhaiden kavereiden kanssa läpi lukion. Koulupäivän jälkeen istuttiin bussissa kolme varttia Tapiolasta Munkkiniemeen ja kymmeneltä illalla rasvalta haisevana, väsyneenä, mutta toisaalta tulevasta palkkapussista kiitollisena sitten taas kotiin nukkumaan. Ah.

5. Promotyttö
Tähän duuniin ei ihan joka tyttö pääsekään. Välillä saa seistä rumat työvaatteet päällä kahdeksan tuntia Citymarketissa ja maistattaa ohikulkijoilla omenanmakuista vichyä, välillä saa pomppia (kirjaimellisesti) ympäri Helsingin katuja marraskuun loskissa ja johdattaa ihmisiä upouuden iPod Nanon luo. Oikeasti tosi hauska työrupeama, jossa vastuuta annetaan paljon ja tiimin merkitys nousee arvoon arvaamattomaan. Kirjaimellisesti mitä tahansa voi tapahtua.

Uskomatonta kyllä, tästä työasujen huipentumasta on myös todisteita.




6. Stockmann
Ah, vanha kunnon Stocka, den stora Stockmann. Olen kolunnut leluosaston, leipätiskin, musaosaston ja tietysti kaiken joulumyynnistä hoopeehen eli Hullareihin. Palvellut ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi, purkanut kuormia ja tilannut uusia, laputtanut, laputtanut, laputtanut ja oppinut ihan kerrasta että silloinkin kun asiakas on todella väärässä ja lisäksi huorittelee sinua, on parempi pitää hymy naamalla eikä kiirehtiä poistumaan hammaslääkäriin. Tiedän myös tästä ikuisuuteen, että "riddare" on ruotsiksi ritari, eikä yllättäen sittenkään ratsastaja. Merkittäköön pöytäkirjaan että löysin tuhannen nimikkeen joukosta kuitenkin myös yhden ratsastajaa kuvaavan lelun.

7. Viking Line matkamyyjä
Vihreästä kurkkupuvusta (ks. yllä) punaiseen sukkulaan, ou jee! Virallisena kielenä ruotsi ja siihen päälle sen sata omaa ammattisanaa PAXista FSOXiin. Kolme mahtavaa kesää, joista päällimmäisenä iso kiitollisuus aivan törkeän siisteistä työkavereista. Siellä me kaikki istuttiin tylsistyneinä som fan, koska eipä silloinkaan (2003-2005) tuo ovipumppu kivijalassa mitenkään hirvittävästi laulanut. Töissä oli sukkahousupakko ja aivan jäätävän kamala softa itse matkojen varaamiseen. Lentoja sisältävät paketit väännettiin käsin ikiaikaisella reikäprintterillä, oj då. Kerran huomasin että risteilylle oli lähdössä yhdessä asiakkaat sukunimillä "Hirvi" ja "Sorsa". Oli syksy, voitte arvata miten hauskan vitsin siitä keksin.


Hämmentävää. Tässä oli jo seitsemän työpaikkaa ja listan lopussa olen ollut 22-vuotias, vasta kaiken oikean alussa. Tämän jälkeen tulee vielä vaikka mitä vientiassarin hommia ja tapahtumamyyntiä. Aika iso lista kaikenlaista! Muistan Kauppakorkea-ajoilta ajatelleeni hieman kateellisena tai nolostuneena omia työkokemuksia verrattuna muiden pankkitiskihommiin. Nyt kun katson listaa, olen oikeastaan aika ylpeä ja tajuan: olen käynyt ihan älyttömän myynti-, markkinointi-, ja asiakaspalvelumankelin läpi. Oikeastaan jokaisessa työssä on vaadittu pientä luovuutta, melkoista vastuunottoa, omatoimisuutta ja hyviä viestintätaitoja. Jokaisesta työstä olen leiponut itselleni jollain tavalla mielekkään, tai vielä parempaa, lähtenyt pois heti jos jokin on ollut vialla. Oikein hyvä #firstseven-CV, sanon mä!

Minkälaisia teiltä löytyy?

Katja pyysi osallistumaan tähän arkiraastekuvan lailla leviävään #7firstjobs -listaukseen . Ja tokihan minä vastaan Rouva Presidentin pyyntö...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

10 kommenttia :

  1. Hotellisiivooja, myymäläapulainen marketissa, nurmikonleikkaaja hautausmaalla, kirpparin kassaneiti, maalari, raksasiivooja. Ja ikää on nyt 22 vuotta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan loistavia, selkeästi komea ura palvelualalla tiedossa! Hyvä sinä! :)

      Poista
  2. Niin samaa mieltä tosta hampparityökokemuksesta! Olin neljä kesää hesellä (+osa-aikatöitä opiskelujen ohella) ja tämän työkokemuksen ansiosta pääsin seuraavaan työpaikkaan, siistiin sisätyöhön johon ei purilaiset liittyneet mitenkään. Mutta koska kiire, paineensietokyky jne. Ja edelleen pidän tätä arvokkaimpana sekä ehdottomasti haastavimpana työkokemuksena - ja tällä hetkellä kuitenkin olen kasiluokkalaisten erityisopettaja eli en missään ihan läpihuutohommassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoisin että keskimääräinen hamppariraflan asiakas on aika lähellä kasiluokkalaista erityisoppilasta, että ihan hyvä pohja :)

      Poista
  3. 1.metsänistutus. Oi kuinka monta tuhatta puuta ollenkaan tämän metsätalouden vuoksi maahan iskenyt! Ihan orjahommaa, kyljessä kiinni 15kg paino ja kädessä 2kg rautaputki. Risukkoa, kivikkoa ja jänkää sekä muutama tuhat sääskeä. Urakkahommaa, palkka hyvä jos jaksoit tehdä. 80% työntekijöistä poikia/miehiä. Naisena fyysisesti altavastaajana, mutta tekniikan opittua sisulla jätkille luu kurkkuun :) tätä joka kesä 14 vuotiaasta 6 vuotta putkeen.

    2. Maatalouslomittaja. Naapurin hevosten ja lampaiden hoitoa. Samaa hommaa tuli tehtyä jo pienestä pitäen vapaaehtoisesti, mutta Kiva oli saada palkkaakin. Suurin osa lapsuudesta ja nuoruudesta tuli oltua tallilla. Paljon vastuuta ja fyysistä työtä.

    3. Leiriavustaja. Heppaleiristä ripariin. Hauskaa hommaa muiden kanssa. Paljon suunnittelua, ryhmän ohjaamista. Vaikutti omaan ammatinvalintaan oleellisesti.

    4. Koulunkäyntiavustaja. Välivuodeksi piti keksiä jotain ja tämä vaikutti luotavimmalta. Ohjausta, kasvatusta eri ikäisten parissa. Luokat vaihteli pienistä ekaluokkalaisista ysiluokan erityisluokkalaisiin.

    5. Sijaisopettaja. Koulunkäyntiavustajatyön jatkumoa. Ensimmäinen ikinä sijaistettu Oppitunti yläasteen erityisluokassa. Kehotin ottamaan kirjan esiin niin kirja heitettiin päin naamaa ja meni sentin ohi ohimosta. Siitä tunnista selvittiin kuitenkin kunnialla ja monesta muustakin. :)

    6. Nuorisotyönohjaaja. Kesätyö nuorisotoimessa. Mulle maksettiin makkaranpaistosta ja uimisesta. Ei paha. Toki 20 vuotiaalle isojakin asioita tuli eteen itsemurhayrityksistä aborttiin. Läsnäolon opettelua ja kuuntelua.

    7. Perhekodin sijainen. Opiskeluajan toinen harjoittelupaikka, josta tuli paljon hyvää kokemusta lastensuojelutyön.

    Nykyään siis sosionomi ja työnä mielenterveyskuntoutujien kuntoutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wow, sulla on ihan mieletön lista, todella uuttera tyyppi! Jee, näistä se hyvä Suomi tehdään! :)

      Poista
  4. Monenlaisessa sutkin on pyöritetty :) Noissa monissa on kuitenkin tuollainen ihmissietovaatimus mukana, ei sopis kaikille.

    Mun lista on blogissa http://muinainen.fi/wordpress/ensimmaiset-seitseman-tyota/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katopa Sari tuo anonyymi yllä: teillä on yhteinen metsä- ja makkarahistoria! :D

      Ihmissietovaatimus on muuten äärimmäisen hyvin sanottu ja oivallettu, en ole itse edes tajunnut. Näin se taitaa olla!

      Poista
  5. Tässä seittemän ekan duunin luetteloinnissa parasta on kuulla kuinka yleistä on mäkkäri/hese, siivous, puutarha yms. hommat työkokemuksina.
    Oon nyt22v, ja siivonnut, ollut Stockalla myyjänä, lajitellut ja jakanut postia, tehnyt promokeikkaa, valmentanut junnu-urheilijoita. Hämmentävän moni mun samanikäisistä ja saman elämäntilanteen ( muutama vuosi korkeakouluopintoja takana ja muutama edessä) kavereista on tehnyt eläessään ehkä sen 2vkoa kesäduunia joskus nuorempana, jos sitäkään. Välillä, niin oudolta kuin ehkä kuulostaakin, tunnen huonommuutta näihin kesäopintoja tekeviin /lomailijakavereihin verrattuna, että pitäskö munkin vaan lomailla/tehdä kesäopintoja ja odotella niitä oman alan hommia.
    Tää kampanja vahvistaa mun ylpeän duunarin identiteettiä, on hienoo saada tehä monenlaisia töitä ja oppia niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä ihmeessä mieti niitä muita yhtään, mä ainakin kummastelin jo silloin ja kummastelen edelleen miten joku voi olla just vaikka 22v ja ei tehnyt ikinä töitä. Uutterat duunarit ne tämän maan pelastaa, hyvä sinä!

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.