Maltillista raivoa lastenhuoneen sisustamisesta

keskiviikko 17. elokuuta 2016 Valeäiti 20 Kommenttia


Hieman normaalia sotkuisempi tila.

Erittäin normaali tila.

Tätä tunnelmaa havitellaan.

Lastenhuone. Hemmetti että vihaan lastenhuoneita. Tiedättekö mitä lastenhuoneesta löytyy? Silppua, sälää, maton uumeniin piilotettuja jalanpohjantappajia (pikkulegot), arveluttavia tahmeita esineitä jotka voivat olla räkää tai voivat olla muovailuvahaa, puolikkaita saippuakuplasäiliöitä (jossain on vesivahinko, missä???), vähän käytettyjä kalsareita, kannestaan repsottavia kirjoja…olit sinä sitten mikä tahansa Martta niin tämä on ainakin meidän lastenhuoneemme totuus. Melkein aina. Kerran puolessa vuodessa saan raivarin ja siivoan eli heitän roskiin 20% siitä rikkinäisen tai vaillinaisen tavaran silpusta. Piilotan sen hemmetin parkkihallin ja jemmaan neljätoista pehmofakinpupua kirppiskassiin. Seuraavana päivänä lapsi tulee kotiin jonkun tarhasta saamansa Pikkujätti-huivin ja neljän itse askartelemansa pääsiäistipun kanssa ja löytää kaapin perukoilta piilotetun parkkihallin, jota ei sittenkään, kuitenkaan, missään nimessä saa laittaa pois kun hän juuri leikki sillä kolme vuotta sitten.

Ja kun sinne ei saatana saa mitenkään kaunista ja järkevää säilytysratkaisua tehtyä. Jos on nättiä, on niin vaikeaa ettei kukaan koskaan ikinä sinne mitään siivoa. Jos on järkevää, on niin hiton rumaa että voisi samantien asua kaupungin perhekahvilassa, jonka laatikoissa lukee “aterimet”, “nuket”, “lakanat” ja varmaan jossain “parisuhde”.

Minä haluan järjestystä! Minä haluan estetiikkaa! Minä haluan kävellä pelkäämättä syviä avohaavoja paljaissa jaloissani! Minä haluan tämän vähällä rahalla!! Eikö pieni ihminen voi tätä saada??!?!

Insinööri huomautti eilen että saatan nyt ottaa tämän proggiksen vähän raskaasti. Onko se nyt muka raskaasti ottamista että googlaa säilytysratkaisuja kaikki hereilläolotunnit, käy IKEAssa (virhe)ostoksilla, kieltää lapsia leikkimästä huoneessa lainkaan kunnes tämä järkyttävä askartelupisteen tilanne on ratkennut ja lopulta itkee illalla omaa kurjaa kohtaloaan kun mistään ei löydy sopivaa työpöytää ja voisit sinäkin nyt jotenkin osallistua tähän päätöksentekoon, mitä sinä sitä taloa mietit kun meillä on LASTENHUONE KESKEN. Ei se kovin raskasta ole.

Ostettiin sinne sentään uusi matto. Johan kirkastui! Paitsi että matto haisee aivan kamalalle. Kemikaalille, homeelle, mitä näitä nyt on. Se lemusi koko huoneen siihen uskoon että heitettiin se rappukäytävään pariksi tunniksi. (Ennen tulikiven ja homeen katkuista reklamaationta haistelin vielä varuiksi eräässä kaupassa saman maton toista yksilöä. Sekin haisi.)

Jännä nähdä mitä tänään käy, kun Ykkönen taas kysyy saisiko hän tänään jo äiti askarrella ja voidaanko nyt vaan laittaa ne hyllyt siihen seinään jo. Ehkä käyn taas itkemään että ei, hyvä lapseni, tämä ei ole niin yksinkertaista, ensin pitää miettiä taloudellis-esteettis-hyödyllisnäkökulma ja pitäähän sitä ottaa huomioon miten siitä jonkun Pinterest jutunkin saa. Katsos kun halvalla pitäisi osata hackata söpö ja hieno kulma lapselle, niin kuin kaikki muutkin, mutta en minä sitä lapseni osaa, minä osaan vain ostaa sinulle pillimehuja ja pärisyttää mahaasi.

Voi olla että Insinööri ratkaisee pelin ja raivolla ruuvaa kiinni ne IKEAn rumat hyllyt, jotka sitten meneekin väärälle korkeudelle ja lapset joko lyö siihen naamansa neljästi päivässä tai eivät ylety tavaroihin. Sitten minä otan ja itken koko loppuvuoden kun lastenhuone on niin ruma (eikä tavarat edelleen paikallaan) ja parkkihallikin tuossa vain pölyttyy.

Lastenhuone. Uusi kirosana varastooni.

Hieman normaalia sotkuisempi tila. Erittäin normaali tila. Tätä tunnelmaa havitellaan. Lastenhuone. Hemmetti että vihaan l...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

20 kommenttia :

  1. Tutulta kuulostaa, meillä 5vee on alkanut kaiken muun sälän lisäksi omia tyhjät pahvilaatikot. Upeita sisustuselementtejä kaikki Moilasen cocktailpiirakkalaatikot sun muut. Olenkin alkanut salamannopeasti piilottaa js litistää tyhjiä laatikoita. Ja joo, olisi ok tehdä niistä yksi leikki, mutta kun nyt ne kuuluu niihin ikuisesti säilytettäviin.

    Ja sitten vielä yksi keino lisätä itselle lastenhuoneraivokierroksia: blogit. Ihanat tapetit, valaisimet, valkoiset huonekalut. Näkyvillä viisi lelua, josta kolme kauniita puuleluja. Listaa voisi jatkaa pidempääkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin ne blogitkin saatana! Onneksi on tämä blogi! 😂😂

      Poista
  2. huh, ei olla yksi.. ne pahvilaatikot.. mitä isompi sen parempi -tai jos on monta niin vielä ihanampaa. Onneksi nyt ollaan kolmissa kerroksessa ja alakerta pysyy ok kunnossa (hirvittävän nalkutuksen ansiosta) ja äidin mielenrauhakin..siis säilyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei pysty kestää tota pahvilaatikko / pakkaushuumaa. Kerrosten hyvä puoli on kyllä toi!

      Poista
  3. Se on mun kaikkein tärkein...ihan sama mikä askartelu, piirustus, mainoksesta leikattu pala, hesekuponki..ää pinna palaa ja siivoan salaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo teen samaa. Vaikka tuntuu pahalta valehdella (en mä tiedä mihin se meni!) niin parempi silti. Perhanan sälä.

      Poista
  4. Me ostettiin kans haisulimatto! Hirvee lemu! Tuuletusikkunan aukipitäminen auttoi ehkä viikossa. Myrkytinköhän mä vahingossa sillä mun vauvan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OIkeesti, lähti kuitenkin pois? Kyllä sä varmaan myrkytit, nyt se haisee ikuisesti Intialle!

      Poista
  5. Musta olisi ihanaa lohduttaa ja sanoa, että kyllä toi lastenhuoneen sotku menee pian ohi, mutta meillä ainakin edelleen odotetaan ja vanhimmat lapset ovat sentään jo 9v ja 7v... säilytysratkaisuja on kokeiltu jos jonkinmoisia ja aina ne rojut/vaatteet/kynät/paperit jne ovat pitkin lattiaa. Ovi vaan kiinni, niin sotku sentään pysyy siellä lastenhuoneessa :).

    Myös pahvilaatikot ovat edelleen kovaa kamaa kun niistä saa askarreltua vaikka mitä kivaa. Askarteluvaihe on ihan ok, mutta sitten se valmis taideteos pyörii viikkotolkulla pitkin taloa ja pois ei saa heittää vaikka ei sillä kukaan enää leikikään. Mutta kukaan ei koskaan huomaa, kun vihdoin saan sen salaa vietyä roskiin. Jännä juttu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tavallaan tää lohduttaa! Et ihan sama miten rumat tai kauniit hyllyt laitan niin rumaa on vaan aina!

      Poista
  6. Meillä ei tuollainen haju lähtenyt matosta pois ja oli se kyllä niin arveluttavakin, että palautin maton. Tilasin sen nettikaupasta, niin en uskaltanut vaihtaa, kun ei päässyt haistelemaan oliko kaikissa sama juttu. Mut just sellainen myrkyllisen varaston, homeen tms. haju.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hitto. Mä taidan laittaa sinne kauppaan kyselyä että onko tää haju nyt vaarallinen.

      Poista
  7. Ihan mahtava! Just noin se menee. Eikä toinen lainkaan tajua kuinka rankkaa on yökaudet vertailla eri säilytysratkaisuvaihtoehtoja! Ja sit kun se ratkaisu on paikoillaan, ei lapset suostu käyttämään sitä, kun niiden mielestä lelujen paikka on ihan jossain muualla. Ja vakaasti olet päättänyt että nyt aletaan opettelemaan keräämään tavarat joka ilta paikoilleen, ja joka toinen ilta päädyt raivoamaan asiasta ja pilaamaan kaikkien illan, joka toinen ilta vaan unohdat koko jutun (että se siitä johdonmukaisuudesta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no NIIIIN!! Kukaan ei arvosta, kukaan ei kunnioita!!!

      ..ja sit vielä just se että viikon päästä mäkin unohdan tämän suuren "tarpeeni". Women.

      Poista
  8. Meillä lapsi on vasta kaksivuotias ja lastenhuone varmaan ainoa joka on just pinterest-kamaa. Kauhulla odotan sitä aikaa,kun jokailtainen lelujen pois laittaminen ei enää olekaan ihan ok. Tällä hetkellä oman huoneen hylly /kaappi pysyy yllättävän hyvin järjestyksessä (lapselle on tosi tarkkaa, että asiat menee paikoilleen) ja olohuoneessa (koska siellähän tuon ikäinen leikkii missä muutkin on), asiat on ratkaistu sillä, että meillä on yksi rahi jonka sisälle voi heitellä rojut joka ilta sen kummemmin järjestämättä ja yhdessä kaapissa on yksi hylly josta otetaan vaan yksi asia (palapeli,kirppupeli tms) kerrallaan ja toisen saa kun edellisen laittaa takaisin.

    Meillä kumpikaan vanhemmista ei ole mikään järjestyksen ihminen (mutta mua asia jostain syystä häiritsee?!) joten siinä vaiheessa kun noi isommat askartelut yms tulee kehiin niin ollaan kyllä rehellisesti kusessa koko porukka... sitä ei tule pelastamaan yksikään ikea-järjestelmä! (Oikeastihan hankaloitan vielä elämääni haluamalla vanhoja tavaroita,joten siinä saa mukavasti kulumaan vuoden tai pari kun plärää tori.fi sivua josta pitäisi löytyä se tismalleen oikea systeemi pelastamaan. ��)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis paljonhan tässä on ihan johdonmukaisesti opetettavissa, kuten toi että vaan saa ottaa yhden pelin kerrallaan (nerokasta!). Me vaan ollaan "valittu taistelumme" ja selviydytty hengissä. Päädytty siis tilanteeseen jossa kukaan ei osaa siivota mitään...

      Poista
  9. Kyllä tässä nyt vähän epäilyttää tuo maltillinen sanan käyttö tässä yhteydessä :) Mahtavasti kirjoitettu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, se _saattoi_ olla hieman aliarvioitu ;) Kiitos!

      Poista
  10. Mielellään pitäisin tuon kaaoksen lastenhuoneessa, mutta meillä ei sellaista valitettavasti ole. Kaikki pehmot, legot, autot, tärkeät paperinpalat jne. ovat muovilaatikoihin varastoituina keskellä tupakeittiötä. Todella silmiä hivelevä näky. Hermo menee joka iltaisessa raivaus rumbassa, olis kiva jos voisi vaan laittaa oven kiinni ja antaa muksujen olla omassa kaaoksessaan. Vaikka tuskin ne lelut siellä lastenhuoneessa kumminkaan pysyis. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mä tiedän että lastenhuoneessa on kyllä etunsa :D Voimia sinne!

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.