Pala heinäkuuta

torstai 5. toukokuuta 2016 Valeäiti 0 Kommenttia









Siellä hän odotti, vanha ystävä. Toivotti tervetulleeksi tyynellä järvellä ja ujosti vihertävillä puilla. Narisevan puuoven takaa löytyi vielä pala talven viileyttä ja kaikki kesäloman rekvisiitat vesitonkista makkaratikkuihin. Ulkona oli vastoin kaikkia odotuksia täysi kesä. Näin vaan härskisti toukokuun alussa. Rakas Käplis, uskollisesti täällä meitä varten. Leikkimökki valmiina leikkijöille ihan kuin edellisestä setistä olisi vain päiviä, terassin tikut aivan yhtä ärsyttävänä pehmeitä jalkapohjia vaanien, ihanat eripari lautaset kesän ensimmäisiä grilliherkkuja odottaen. Kaikki löytyi sieltä mihin ne oli viimeksi jätetty.

Me hypättiin hetkessä kesämoodiin ja tehtiin kaikkea sitä mitä kuuluukin. Keinuttiin, pompittiin, leikittiin vesiletkulla ja siistittiin pihaa. Syötiin aamupalajätskit mahdollisimman vauhdilla, ettei aurinko ehdi sulattaa niitä näpeille. Vain kuusiasteinen järvivesi jätettiin rauhaan, vaikka auringonrasvan huumaava tuoksu saikin mielen temppuilemaan ja kuvittelemaan että on käynnissä kesäloma, ihana heinäkuu. Saunottiin, grillattiin, siivottiin ja selkäjumpattiin laiturilla niin kuin olisi kesän viimeinen päivä. Ei meinattu saada itseämme lähtemään kotiin ollenkaan, mutta lopulta sekin oli pakko tehdä. Onneksi sentään iltapalan sai syödä saunanraikkaana ja hampaat harjata kivennokassa ilta-auringon lämmössä.

Tänä unohtumattoman hienona helatorstaina minä luin Kodin Kuvalehden pitkän kaavan mukaan, täytin ristikon (melkein), otin pienet torkut päiväjätskin päälle, annoin auringon poltella iholla ja laittaa pään sekaisin, tuijotin valkoisia koipiani ja mietin etten ole koko vuonna ollut näin onnellinen.

Siellä hän odotti, vanha ystävä. Toivotti tervetulleeksi tyynellä järvellä ja ujosti vihertävillä puilla. Narisevan ...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

0 kommenttia :

Kerro vaan, ihan rohkeasti.