Näin näpsäkästi se käy!

tiistai 19. huhtikuuta 2016 Valeäiti 12 Kommenttia

Päivää vajaa kaksi viikkoa sitten rehvastelin teille mun uskomattomista marttataidoista, joiden ansioista lasten ulkovaatteet meni noin vain oikeisiin laatikoihin puhtaina seuraavaa talvea odottamaan. No tuota.

Oikeasti tilanne oli vielä tänä aamuna se, että (osittain) pestyt (ja osittain kertaalleen uudelleen käytetyt) kamat lojui edelleen olkkarin nurkassa. Viime viikon keskiviikkona ohjeistin siivojaa työntelemään koko laatikkoa "sillai vähän että saa imuroitua sieltä". Ihmettelin silloin ehkä hieman hänen lievästi kohoavaa vasenta kulmakarvaansa, että oliko toi nyt niin outo ohje?

Tämän aamun perusteella ymmärrän kulmakarvaa. Huolellisesti pinsetöity kasvokarvoitus yritti varmaankin viestittää minulle että mikset vain pakkaisi niitä pois? Siihen ei menisi kauaa. Tänä aamuna tottelin kulmakarvan hienovaraista vihjettä ja tein työtä käskettyä. Työhön meni noin kahdeksan minuuttia, arvatenkin suunnilleen sama aika, jonka siivooja käytti laatikon siirtelyyn keskiviikkona (kustannus: 4,42€).

Hetkessä valmista!

Hirveen nohevaa mutta vielä pari steppiä puuttuu.

Hupsistasaatana, noi "välikausikengät" olikin vielä tuolla.

Noniin, tässä on nämä kauden käyttökengät!

Siivottu eteinen. Öh, miten noi villahaalarit tuolla on..?

En nyt aio saada tästäkään asiasta huonoa omaatuntoa, sen sijaan voisin tulevia sukupolvia varten tallentaa tänne sen todellisen prosessin, mitä kauden vaihtumiseen lapsiperheessä liittyy. Ymmärrätte sitten paremmin, mihin olette ryhtymässä. Prosessi kestää kokonaisuutena noin kolme tuntia tai 16 viikkoa, seuraavasti:

Viikko 1: Sääennuste alkaa näyttää vihdoin enenevässä määrin plussaa. Panikoidaan: ei ole vaatteita seuraavaan kauteen!

Viikko 2: Panikoidaan! Vihataan muita (pääasiassa bloggaajia) jotka esittelevät ajoissa hankittuja, kauniisti sointuvia asukokonaisuuksia, jotka "vain odottavat että pääsevät käyttöön, iih!".

Viikko 3: Panikoidaan ja hikoillaan: lapset ulkoilee Kuomat jalassa, toppahaalarin alle puetaan vain kalsarikerros.

Viikko 4: Ostetaan täyteen hintaan väärän kokoisia välikausivaatteita. Ja vielä yhdet toppahanskat. Jos vaikka vielä tarvitsisi.

Viikko 5: Otetaan talvikamat pois naulakosta. Löydetään kaapin peränurkasta myös kaksi kuukautta sitten hävinneet toppahousut. Kasataan vaatteet olkkariin.

Viikko 6: Lajitellaan kasat pestäviin ja varastoitaviin, pestäviin ja myytäviin, pois heitettäviin ja siskolle annettaviin. Tässä kohtaa voidaan olla tosi marttoja ja kirjata ylös mitä tavaroita löytyy, ja sitten kertoa tästä marttailusta kaikille tuntien suurta saavutuksen tunnetta.

Viikot 7-8 : Pestään tavarat. Pestään toppahanskat kahteen kertaan, koska ne kuivuivat märän sukan hajuisiksi. Lajitellaan tavarat uudestaan, koska unohdettiin jo miten se meni.

Viikko 9: Takatalvi! Käytetään toppahaalareita vielä kerran. Ei jakseta enää pestä.

Viikot 10-11: Päiväkodin VaSu, pari flunssaa, työmatka ja kesälomista päättäminen. Kasan ympäriltä imuroidaan (siivoojan toimesta), mutta sen päälle ei lapset missään nimessä saa mennä pomppimaan koska "tulee sotku".

Viikko 12: Pakataan kamat laatikkoon. Käyttämättömiksi jääneet toppahanskat viikolta 4 menevät myytäviin. Ne tulevat olemaan seuraavalla kaudella jo liian pienet. Huomataan samalla että kesä on jo tullut ja että välikausikengät ovat kiusallinen yhdistelmä t-paidan kanssa.

Viikot 13-14: Pari flunssaa ja aurinko joka pakottaa ulos touhuamaan, eikä tekemään mitään tyhmiä sisähommia.

Viikko 15: Viedään laatikot kellariin. Löydetään takaisin asuntoon tullessa eteisestä ne välikausikengät, jotka olikin oikeastaan aika kuluneet talvikengät, jotka pitäisi viedä sittenkin myös kellariin.

Viikko 16: Ilmat viilenevät, sanoo syyskuinen säätiedote. Palataan kellariin.


Kas näin, aivan helppoa! Meillä ollaan jo viikossa 12, enää muutama jäljellä! Mites teillä?

Päivää vajaa kaksi viikkoa sitten rehvastelin teille mun uskomattomista marttataidoista, joiden ansioista lasten ulkovaatteet meni noin vai...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

12 kommenttia :

  1. Niiin tuttua! Meillä seikkailee säännöllisesti laatikot "kirpparille" ja "pikkuveljelle säästöön". Sit varastossa on vielä sellaiset ehkä 10 laatikkoa vaatteita koossa 86-116... P.s jos noista 110 kokoisista toppahousuista tulee ongelma, tiedän yhden ensi talvena sitä kokoa käyttävän tytön ;) Aika harvoin (ei koskaan?) kyllä ollaan housuja käytetty, mutta takki kyllä löytyy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, tiedän! :D Toppahousut check, siirretään siis eri laatikkoon ;)

      Poista
  2. Ja psssss jos löytyy 27-28 kumisaappaita, otetaan mielellään vastaan ;) nyt banaani"leipää" leipomaan. Entinen vyötäröni kiroaa sut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niitä ei kyllä löydy koska A) poikani on Isojalka ja B) Päiväkodista on kaikki pöllitty.

      Olen syvästi pahoillani vyötärösi puolesta. Muista jättää vähän raa'aksi!

      Poista
  3. Voisko tähän lisätä vielä sen, että joka välissä stressataan siitä, mitä tehdä niille vaatteille joita ei voi enää myydä eikä lahjoittaa? Pitääkö ne heittää roskiin? Onko se epäeettistä? Vai pitäiskö löytää joku lumppukeräys? Sen jälkeen todetaan ettei kukaan järjestä paitsi H&M mutta sekin on epäilyttävää ja jatketaan stressaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta! Minäkin itkin kun heitin Kakkosen haalarit roskiin ja yritin että onko nää ihan pakko heittää..kunnes Insinööri huomautti että niissä oli jokainen sauma rikki ja vanut tuli esiin kainalosta. En mä tiedä mitä muutakaan niille pitäisi tehdä, aikamoista ongelmajätettä ne kai on?

      Poista
  4. Meillä ollaan vaiheessa missä isomman toppahaalari on pesty ja välikausivaatteet on otettu käyttöön. Talvipipot ja -rukkaset oli jo kerran eroteltu välikausiversioista, mutta sitten tuli vieraita ja tökkäsin ne vaan äkkiä takaisin samoihin laatikoihin. Eli tää projekti pitäis aloittaa alusta. Aikusten toppatakit- ja housut on jo varastossa, ne on niin paljon helpompia (ne kun toivottavasti mahtuu ens talvenakin). Pienemmänkin toppaa vois ruveta jo peseen, mutta tiedän, että sen seurauksena mulla on käsissä äp:n toppahaalari vuodelta 2011, eikä kukaan halua sitä. Taidan jättää pesemättä. Haudon sitä eteisessä niin kauan, että on jo retroa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha niin klassikko toi "vieraat tuli äkkiä vaan kamat kaappiin" ja sitten kolme kk myöhemmin löytyy joku hyväkuntoinen mutta pieneksi jäänyt housupari sieltä :D Retro kunniaan!

      Poista
  5. Onnea on vaatehuoneessa naulakko väärän kauden ulkovaatteille. Vielä jatkossakin jollekin kolmesta lapsesta sopivat vaatteet henkarille ja tangolle roikkumaan ja muut samaisessa vaatehuoneessa olevaan pahvilaatikkoon. Pahvilaatikon kaivan haukkana esille, kun joku lapsellinen sukulainen tai kaveri tulee kylään. Lisäksi valitsen laatikosta työkavereiden lapsille sopivat vaatteet ja kiikutan ne työpaikalle. (Myönnetään olen soitellut ja kutsunut lapsellisia tuttuja kylään varta vasten ostamaan meille tarpeettomia vaatteita.) Ja tiedättekö mitä. Tämä tyrkyttävä kotikirppis toimii. (Itse olen naureskellut kaverin taas kerran kahvin jälkeen lompakkoa kaivellessa, että hän ei varmaan kohta tule kylään lainkaan, mutta toistaiseksi en ole huomannut ihmisten välttelevän mua.) Esikoisen ollessa 7-vuotias. (Ja lisäksi löytyy kaksi pienempää lasta.) Kaikkien kolmen vanhat, pienet vaatteet mahtuvat 1,5 pahviseen muuttolaatikkoon (ei mitään hehtaari kokoisia). Ja kengät tavalliseen muovipussiin. Suuria summia en näin ole tienannut, mutta mun mainoslause onkin, että hinnasta päästään kyllä sopuun (koska mä tahdon tavarasta mahdollisimman helposti eroon).
    Vääränkokoisten vaatteiden oston paniikissa vältän toivottavasti jatkossakin.
    Mutta nyt mennään vaiheessa osa toppavaatteista pesty, osa odottaa naulakossa sulassa sovussa kevät vaatteiden kanssa pääsyä pesuun ja vaatehuoneeseen...
    Kun ne ehkä jollekin vielä sopivat vaatteet roikkuvat tyrkyllä vaatehuoneen tangolla on seuraavan kauden alkaessa helppo tarkistaa, mitä löytyy ja kuka mitäkin tarvitsee. (Ei en ole aina asunut näin suuren säilytystilamäärän ympäröimänä. Jolloin kohtasin hetkiä, että muistin isommalta lapselta jääneen edelliseltä talvelta pienemmälle sisarukselle sitä ja tätä ja tuota, mutta sepäs ei tahtonut löytyä mistään komeron perältä tai sängynaluslaatikosta. Sen etsimispaniikin jälkeen olikin koko kämppä hyrskyn myrskyn.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, mä en nyt pysty ehkä käsittelemään tätä sun tehokkuutta. Ryven mieluummin vain tässä omassa laatikkosopassani. PS: laatikot todellakin on edelleen tossa nurkassa, niihin o vaan kertynyt päälle pari muuta pikku juttua vielä..

      Poista
  6. Ei tämä kovin tehokkaalta näytä... Se yksi koneellinen pestyjä talvivaatteita on vain heitetty sinne vaatehuoneen tangon päälle (kun ei jaksanut ja pystynyt laittamaan niitä heti henkareille). Ja suurin osa siis edelleen tuossa eteisen naulakossa sulassa sovussa kevätvaatteiden kanssa (joskin eilen räntäsateeseen puettiin taas toppaa). Epäilen, että vaatehuone on kuin räjähdyksen jäljiltä ja odottelee viikon jos toisenkin, että joku siivoaisi sen. Toivoa sopii, että se inspiraatio löytyy ennen talven tuloa, jolloin ne olemassa olevat, sopivat talvivaatteet olisi helppo tangolta tsekata ennen kauppaan rynnimistä.

    VastaaPoista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.