Mistä sen voi tietää?

lauantai 30. huhtikuuta 2016 Valeäiti 13 Kommenttia

Makuuasentoon meneminen, kyljen kääntäminen. Sängystä ylös nouseminen, kahvikupin kurottaminen toiselta puolelta pöytää. Tiskikoneen tyhjennys, pöydän pyyhkiminen. Liian raskaan oven avaaminen, turhan suuret hypyt lätäköiden poikki. Levariin hyppääminen, palloon kumartuminen. Kumartuminen ylipäänsä. Housujen pukeminen, kenkien sitominen. Istuminen. Kuperkeikat, tramppahypyt, tanssimuuvit ja akrobaattiset kröhöm asennot. Joskus jopa halaaminen.

Siinähän se näkyy.
Aivastaminen, pelästyminen, liukastuminen, tippuvan tavaran nappaaminen. Pitkät ajomatkat, toimistolla istuminen ja ahtaat välit.

Leikkauksen arvoisia vai ei? Lääkäri tuijotti magneettikuvassa näkyvää välilevyn pullistumaa ja oli sitä mieltä että kyllä varmaan pitää leikata (ylläri).

Se painaa hermojuurta. Ja kyllähän se haittaa sun elämää, sähän et voi kumartua. 

No en voi tehdä muutamaa muutakaan asiaa, mutta niin se on ollut jo aika monta vuotta. Minulla on kuitenkin keinoni: pahoina päivinä joku muu voi avata oven ja tyhjentää tiskikoneen. Syliin voi hypätä tai kammeta polven kautta, naaman voi pestä lavuaarista kiinni pitäen, tavarat voi noukkia kyykkäämällä tai varpailla nostamalla (jos on hyvä päivä). Kaatuneen lapsen voi pyytää itse nousemaan tai napata haalarin niskapalasta kiinni. Koriksen pelaamiseen en kyllä ole vielä löytänyt oikotietä.

Mistä tietää, auttaako leikkaus? Mistä tietää onko pullistuma kahden kuukauden takaa vai vuosia lymyillyt? Mistä tietää, tuleeko se uudestaan? Ja mistä, oi mistä, saisin jonkun takuuvarman lääkkeen jolla tää madafakin homma saadaan oikeasti loppumaan? Menen vaikka vesijumppaan jos joku osaa kertoa että se sen oikeasti ratkaisee ja mun paska selkä poistuisi meidän perheen vakiojäsenistöstä.

Annetaan ajatusten ja selän levätä vielä pari viikkoa, sitten "neuvotellaan" ortopedin kanssa.

Sillä välin hauskaa vappua kaikille!

Makuuasentoon meneminen, kyljen kääntäminen. Sängystä ylös nouseminen, kahvikupin kurottaminen toiselta puolelta pöytää. Tiskikoneen tyhjenn...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

13 kommenttia :

  1. Voin kertoa sinulle omasta kokemuksestani. Pullistuma oli olemassa varmasti toistakymmentä vuotta ja jossain vaiheessa se todennettiinkin, mutta leikkauksesta ei edes puhuttu, koska pärjäsin. Oli hyviä aikoja ja pahoja aikoja ja opin myös kaikki mahdolliset kikat, miten selviytyä arjesta. Sitten se pullahti ulos kokonaan ja menin ensiavusta leikkaukseen. Ja se auttoi! Leikkauksesta on nyt yli 10 vuotta aikaa. Vasta operaation jälkeen tajusin, että oikeasti voi elellä niinkin, ettei koko ajan alitajuisesti varo selkää. Liikunnasta saa apua, mutta ei se vaivaa poista; se pullistuma on siellä ja aika ajoin se vaivaa. Näin ainakin minulla. Leikkaus poisti kivun ja ainakin omalla kohdallani kaikki on (toistaiseksi) mennyt hyvin.

    Hauskaa vappua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MÄ en voi ymmärtää miten näin on käynyt, mutta en ole vastannut muka näihin?? Enivei, kiitos tästä, tämä sai ajattelemaan kovasti että ehkä se voisi noinkin mennä.

      Poista
  2. Minäpä reippaana hoitelin leikkaushommat itse. Ei vaan mun pullistuma (yks niistä) repesi... ja tsadaa pahimmat kivut helpotti.
    Mutta noi rappeumat--- perkules niitten kanssa se on kans eläminen aika syvältä. Kikkailua tiedossa loppuelämäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää taitaa olla juuri se mun keissi, on kuulemma revenyt se pullistuma mutta pahempi ongelma on juuri toi rappeutuminen. Trallalllaa.

      Poista
  3. Mulla selkä leikattu pullistuman takia noin kahdeksan vuotta sitten. On tasaiseen uusiutunut sen jälkeen. Nyt akuutti vaihe menossa mutta tällä kertaa hakeuduin lähetteen avulla fyssarille, jolla OMT-terapeuttipätevyys. Nyt yuntuu, että hoidetaan lopullisesti kuntoon eikä vaan tekohengitystä anneta. Yksi merkittävä hoito on tosiaan säännöllinen liikunta ja nimenomaan voimatreeni. Palauttavana auttaa se vesijumppa 😀 Alkuun kun selkä oli ihan liekeissä niin kävin ainoastaan vesijuoksemassa, kipu hävisi aina loppupäiväksi sen ja fyssarin ohjeiden avulla pääsin lopulta liikkumaan ja treenaamaan kunnolla.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsi mun pitää kans löytää joku tosi hyvä fyssari! Nykyinen on hyvä ja mukava mutta ei vahdi yhtään mua :D tarviin jonkun särmän natsin!

      Poista
  4. Mä olen suhteellisen uusi blogin seuraaja, joten en ollut ihan varma mikä sun selässä oli vikana vaikka olet aina välillä selkäkipuihin viitannutkin. Mutta ei kyllä jäänyt mitään arvailujen varaan kun luin ton listan sun oireista! Niin tutulta vaikutti. Mulla on ollut samoja oireita viime kesästä lähtien ja vasta nyt fysioterapeutin avulla olen saanut apua ongelmaan ja vieläkin jollain ilveellä pitäisi ihan kokonaan kipu saada pois, vaikka tilanne onkin jo tosi hyvä. Mulla tosin kivun aiheuttaa vaan "pinched nerve"... Mutta kyllä tää vaan niin veemäinen vaiva on että en tätä toivoisi kenellekään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Sanna, kiva että olet täällä! Mä kans haen just sitä hyvää fyssaria nyt, luulen että se on avain onneen.

      Poista
  5. Minä suosittelen lukemaan Robin McKenzien kirjan Kuntouta itse selkäsi. Paljon hyvää perustietoa ja muutama yksinkertainen jumppaliike, jolla minä olen saanut pullistuman jälkeen oman selkäni huimasti parempaan kuntoon. Lisäksi suosittelen myös OMT-fyssaria. Minä sain sieltä erittäin hyvät ohjeet syvien vatsa-ja selkälihasten vahvistamiseen ja selkä kiittää.

    Tähän samaan syssyyn; kiitos huipusta blogista ja monista naurun pyrskähdyksistä. Sinulla on taito kirjoittaa elämänmakuisesti☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle antoi fyssari tuon kirjan luettavaksi myös ja tein harjoituksia, ja sain ainakin sillä erää alkaneet selkäkivut ja hermovihlaisut kuntoon. Fysioharjoituksiin motivoimiseksi on ainakin itselle todella tärkeää tietää, mihin harjoitukset perustuvat.

      Poista
    2. Hei loistavaa, kiitos Anonyymi vinkistä ja tietysti mukavista sanoista myös :)Migreenikolle: just noin, mulle on tosi tärkeä ymmärtää mitä teen ja miksi auttaa, siihen toi lääkäri oli hyvä.

      Poista
  6. Mulla myös lannerangan välilevyrappeuma parissa välissä ja kunnon repeämä, joka painoi hermon lyttyyn. Minut pelasti maailman paras omt-fyssari ja nyt 3v jälkeen olen olosuhteisiin nähden tosi hyvässä kunnossa ilman leikkausta. Toki normaalia selkää tästä ei saa, mutta hermosärkyjä ei ole juuri ollenkaan, joskus huonossa asennossa sohvalla tulee jokin tunne sinne, mutta kivut sen osalta on poissa. Rappeuma(?) välillä aiheuttaa pientä, lyhytkestoista, mutta siihenkin on fyssari ja coretreeni auttanut. Hyvä fyssari on kultaakin arvokkaampi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla että apua voi tulla hyvästä fyssarista! Alan nyt raivolla etsiä itselleni sopivaa sellaista.

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.