Motivaatio kohdillaan

tiistai 29. joulukuuta 2015 Valeäiti 6 Kommenttia



Okei, en olisi arvannut ihan näin käyvän, kun tuon surkean paperilappusen askartelin. Tylsyydestä minä sen kai väkersin, kun ei meillä ikinä koskaan ole minkään valtakunnan tarratsydeemi toiminut. Kuvissa näkyvä "viiva" viittaa edelliseen yritykseen lahjonnan ja kiristyksen metodeista. Hyvästä käytöksestä sai viivan ja kymmenestä euron. Ei paljon lämmittänyt.

Tällä kertaa lapset asetti palkinnon itse. Koska panokset meni aika reilusti yli euron luokan, piti ruutujakin olla paljon. Samoin itse tekemiset nostettiin aika korkean riman taakse. Kerroin säännöt moneen kertaan, ja korostin että tässä pitää sitten jo tosi paljon tehdä itse. Taisin unohtaa niin sanoessani, miten vakavasti Ykkönen voi jotkut asiat ottaa.

Iltatoimet hoidettiinkin erittäin, erittäin omatoimisesti. Sillä tavalla vihaisen aggression rajamailla, ettei saanut auttaa yhtään enempää kuin nopeasti ojentaa Kakkosen pyyhkeen, joka oli vähän liian korkealla. Nämä tyypit veti Ykkösen tiukassa johdossa, tarrankiilto silmissään itse seuraavat toimenpiteet onnistuneesti läpi:

1. Laittoivat kylvyn tulemaan. Myös nukelle.
2. Riisuivat kaikki vaatteensa.
3. Laittoivat tummat vaatteet pesukoneeseen (!) ja vaaleat pyykkikoriin (!!) Tähän ei edes Insinööri pysty.
4. Huusivat kesken kylvyn tarkennuksen "pitääkö hiukset pestä?". Armahdin.
5. Ykkönen pesi kuulemma myös varpaanvälit, mutta "Kakkonen ei halunnut, kun sitä kutitti se".
6. Pesivät hampaat (saatiin sentään tarkistaa).
7. Pukivat yöppärit.

Vaikka tähän kaikkeen meni aika reilusti aikaa, ne todellakin saivat tarransa. Saa nähdä toistuuko tämä enää ikinä, yleensä ei. Silti, oli tämäkin aika jees: meikä siivoili ja instaili sillä aikaa kun lapset hoisi itse itsensä.

Mainittakoon loppuun, että asiat joskus hieman vakavasti ottavalle Ykköselle tämä harjoitus oli ehkä vähän liikaa. Näin aloin epäillä siinä kohtaa kun se futistaklasi Kakkosen, joka yritti karata kylppäristä ennen kuin kaikki toimenpiteet oli suoritettu. Toisaalta, aika hyvän näköinen taktiikka. Toimi.

Okei, en olisi arvannut ihan näin käyvän, kun tuon surkean paperilappusen askartelin. Tylsyydestä minä sen kai väkersin, kun ei meillä i...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

6 kommenttia :

  1. Nää lahjontalaput on hyviä ja toimii ainakin hetken. Mut hei, eikös tollasen voisi laatia myös vanhemmille? Palkintona esim. uudet kengät kun maltti ja hyvän tavan mukaiset kasvatuskeinot säilyvät riittävän monta kertaa.

    VastaaPoista
  2. Minä luulinkin, että oikeanpuoleinen oli Valeäidin oma tavoite, ja vasemmalla Ykkösen tavoite. :)

    -Kaislakerttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, totta, voisihan sitä "kakkosautoksi" yhden pienen Volvon ottaaa ;)

      Poista
  3. Meillähän oli esikoisen kanssa yhteinen tarrataulu, johon kerättiin pisteitä kiukuttelemattomuudesta - molempien osalta siis. Perfektionistilasta auttoi se, että pisteitä sai kerätä monesta asiasta niin kuin tossa teidänkin systeemissä, että jos yksi menee puihin niin on kohta uusi mahdollisuus. Mutta joo, isosisaruksena oleminen on välillä raskasta, varsinkin silloin kun ne pienet törppöilee.

    Mä olen suosinut sellaisia aineettomampia palkintoja - kaikkein juoneinta on tietysti laittaa palkinnoksi jotain mitä lapsi ehkä saisi muutenkin, esikoisella oli aikoinaan kolmen vanhana palkintona viikottainen videoiden katseluhetki (uskomatonta, lapsi todella katsoi videoita kerran viikossa). Sängystään karkaileva kaksonen saatiin taas pysymään siellä ihan pelkkien tarrojen voimalla, sitä isompaa palkintoa (olikohan kahvilakäynti?) ei taidettu koskaan edes lunastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä muistan! Ei tekis huonoa mullekaan. Myönnän kyllä nyt heti että toi palkinnon nimeäminen itse oli maailman huonoin idea - nythän tilanne on se että mä toivon ettei noi koskaan saa noita palkintoja :D :D En siis erityisesti muistuttele näistä tarroista ;)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.