Hammaskeiju on surkea juoppo

torstai 15. lokakuuta 2015 Valeäiti 10 Kommenttia

Kävipä eräänä kauniina päivänä niin, että Ykköseltä irtosi toinen hammas. Kyllä me hihkuttiin kaikki onnesta, jee ja vau, kohta se hammaskeiju taas tulee! Nyt se tuo kolikoita!

Joskus yhdeksän aikaan, keskellä Kakkosen Parhaita*, totesin Insinöörille että täytyy muistaa laittaa sitten niitä kolikoita sinne tyynyn alle.

Kymmenen aikaan heräsin sohvalta oma kuola leuassa.

Seitsemältä aamulla heräsin äkkiä. Kuin kesken pahan painajaisen. Tajusin heti, mistä on kyse. Löin vielä nukkuvaa Insinööriä vauhdilla käteen ja huutokuiskasin: "me unohdettiin se perkeleen hammaskeiju!"

Oli jo myöhäistä. Toiselle puolen asuntoa kuului, kuinka pieni kulmakarva nousi hämmästyneenä ylös ja otsa rypistyi. Täällä on edelleen vain minun ällöttävä hampaani. 

Näin hajamielisten kekseliäiden vanhempien perheessä asialle löytyi pian selitys ja ratkaisu. Opetimme luonnollisesti Ykköselle, ettei mihinkään aikuiseen, satuhahmoon tai ei, voi luottaa. Kerroimme, että Hammaskeiju oli varmaan unohtanut tai mennyt ohi, ja että sille pitäisi jättää lappu että tietää tulla. Lappu laitettiin ikkunaan, ja jäimme jännittyneinä odottamaan.

Ja kuinka ollakaan, ihan minuutteja myöhemmin se laiska juoppo oli käynyt sekä vastaamassa lappuun että hoitamassa oman tehtävänsä!






Valtakunnassa kaikki hyvin. Yksi ällö hammas turvassa kirjan välissä, yksi tyttö ikionnellinen koska "Hammaskeiju lainasi meiltä paperia, katso tässä on ihan samaa!". Me vanhemmat toki tiedetään että kyseessä on taas yksi juoppo satuhahmo, joka pitää jossain kohtaa tappaa.

*jokailtainen sikermä, joka pitää sisällään mm. ikihitit "mut, mut.. mulla on atiaa", "pahaa yötä!" ja "mä haluun peiton, äiti laittaa" sekä uusimmat lainakappaleet "mut kun mua pelottaa" ja "äiti tuu vahtii mua". Saatavilla hyvin varustelluista lastenhuoneista kautta maan.

Kävipä eräänä kauniina päivänä niin, että Ykköseltä irtosi toinen hammas. Kyllä me hihkuttiin kaikki onnesta, jee ja vau, kohta se hammaskei...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

10 kommenttia :

  1. Meillä ei hammaskeiju kävisi ellei Pieni olisi sitä päiväkodista oppinut, siihen niin kovasti uskonut ja sitä odottanut. (Niin julma en ollut, että olisin totuuden kertonut.) Mutta meilläkin käyvä hammaskeiju on ollut toisinaan kovin kiireinen. Siinä se hammas on keittiön pöydällä (juu tyynynaluset onnistuin sentään välttämään) vielä aamullakin nököttänyt. Mutta sitten seuraavana (tai sitä seuraavana) yönä kiireinen hammaskeiju on ehtinyt sen rahaksi vaihtaa. Onneksi sen suuremmitta pettymyksittä Pieni on uskonut tarinan keijun kiireistä ja malttanut odottaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on varmaan totuttu tähän että hommat menee vähän sinne päin kun ei nää tämmöisestä ole moksiskaan :D

      Poista
  2. Muistinpa juuri kohta alkavan joulukuun ja sen joulukalenterin täyttöpiinan. Aika äkkiä ne unet kyllä aamulla kaikkoaa silmistä kun tajuaa unohtaneensa laittaa illalla pussiin täytettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just ton takia meillä tulee varmaan aina olemaan hölmö kaupallinen kalenteri :)

      Poista
  3. Arvaapa, kun päiväkodin "tätinä" näen sen odotuksen ja jopa kilpailun, kellä heiluu ja koska irtoaa, ja sit kun se tapahtuu, ja sit kun Hammaskeiju tekee oharit :(!!!! "Se on varmaan unohtanut ja sillä on niin monta paikkaa, missä pitää käydä jnejne". Onnex saitte korjattua tilanteen heti tuoreeltaan :)!
    Ja Kakkosen iltashowsta, mun omalla kakkosella noin 20v sitten samat showt, vakkarina olohuoneeseen tassuttelu ja "mua pelottaa!" Eräänä iltana voipuneena istuin sohvalla viettämässä "omaa aikaa", kuulen lähestyvät askeleet, käännyin äkkiä ja sanoin ( omasta mielestä ironisesti) "mua pelottaa!". Pikkuhepun silmät laajenivat ja hän kysyi "pelottaako suakin?".
    Tykkään sun tyylistä kovasti, vaikka elän ihan eri elämänvaihetta. Kirjoitat aivan ihanasti sun lapsista ja muutenkin. Kiitos:)! Terv mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, ihana empaattinen! :) kakkonen myös viljelee tota "mua pelottaa" juttua, enkä ole ihan varma että se olisi vain fuulaa. Kyllä välillä tuntuu että se oikeasti kaipaisi vähän turvaa.

      Kiitos kivasta kommentista, aina kiva kuulla että mukana on porukkaa kaikista elämänvaiheista :)

      Poista
  4. Heh. :) Meillä käy ranskalaiseen tapaan hiiri hakemassa hampaat - se vielä meni läpi, että se kertaalleen unohti, mutta sitten kun se seuraavana yönä oli jättänyt euron lisäksi anteeksipyynnön mun käsialalla, niin hiiren imago vähän kärsi. Miten voi lapsi tunnistaa käsialan vaikka ei osaa edes lukea kaunoa? No, nyt hiiri odottelee rauhassa kaksosten hampaiden tippumista.

    VastaaPoista
  5. Hitto tollastakin pitää alkaa pelätä? En kyllä kestä jos nää tunnistaa mun surkeat harakanvarpaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MInä olen ratkaissun asian kirjoittamalla kaikki tonttujen viestit, hammanskeijun pahoittelut edellisyön unohduksesta yms vasemmalla kädellä, olen oikeakätinen.
      Suosittelen

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.