Miten täältä pääsee pois?

lauantai 2. toukokuuta 2015 Valeäiti 13 Kommenttia

Sehän voi olla, että aika kultaa muistot. Mutta kyllä mä silti väitän, ettei vauvan kanssa uloslähteminen ollut mitään verrattuna tähän tämän päivän spektaakkeliin. Toki se vauva saattoi haluta viime hetkellä syödä, jonka jälkeen se halusi vetäistä nipat koko vaatekerroksen läpi, mutta silti sen sai lopulta puettua, köytettyä ja ulostuupattua siihen tahtiin, kun minä halusin. Huudoista viis. Taktiikka toimi jopa vauva + taapero yhdistelmällä, kaikki sai köytettyä johonkin kulkuvälineeseen ja minä pääsin viimeiseksi kahdeksi minuutiksi vessaan huutamaan pyyhkeeseen sille omalle lähtöpissalle.

Mutta tämä kaksi "kävelevää", "isoa", "ilman vaunuja pärjäävää" lasta temppuineen on rajua meininkiä. Vähintään kahden ihmisen homma. Case example: Meidän lähtö eilen vappujuhliin. Tavoitteena perillä Lauttasaaressa klo 11, matka taitetaan autolla, joka on parkkihallissa 100m päästä kotoa. Huomaa, että ajat ovat viitteellisiä; ne ovat vertailulukuja elämään ilman lapsia. Ja eihän sitä voi verrata, eihän?

Ulko-ovi, tuo maaleista saavuttamattomin.

Myönnettäköön, myöhästyimme jo lähdössä rajusti. Aloitamme vasta kymmeneltä.

Pukekaas lapset päivävaatteet päälle. 
Ykkösellä hyvä startti, se valitsee vaatteensa (lainattu Elsa mekko, prinsessalegginsit ja sukat, koska ulkona pitää olla) ja alkaa riisua yöppäreitä. Kakkonen sanoo kategorisesti kaikkeen ei ja syö omaa räkäänsä. Kymmenen minuuttia myöhemmin Insinöörin paita on melkein silitetty, mulla meikit naamassa ja Kakkonen juoksee käytävällä karkuun peppu paljaana, vasta varastettu tomaattipurkki kädessään. Ykkönen löytyy lastenhuoneesta haaveilemasta, edelleen puolikas yöppäri päällä. Aikatauluun +19min, v-kerroin 0.1. 

Noni ja sit kaikki tulee laittamaan kengät ja takit päälle, nyt mennään jo. 
Insinööri vaihtaa paidan, minä harjaan vielä tukkaa ja käyn takaisinpörröttämässä Kakkosen tukan normaaliksi. Se näytti Dannylta harjatussa tukassaan. Dannyltä näyttävä mustekala on hetkeä aiemmin saatu vaatteisiin, Ykkönen on mekossaan, sukat ja leggarit kädessä ja naamalla happoinen ilme. Amatöörivirhe: yritin lähteä itse mekossa, ilman sukkia ja legginsejä. Seuraa kaksi itkupotkuvääntöä: yksi, jolle pakotetaan housut, sukat ja kengät jalkeen (minä, jonka jälkeen toinen menee itkuitta) ja toinen joka pakotetaan lähtöpissalle, vaikka hän "kävi jo eilen ÄITI!!!!".  +16min, v-kerroin 0.5.

Nyt kaikki ulos siitä ovesta, siellä on munkkeja odottamassa, ettekö muista? 
Kakkonen ei suostu lähtemään mihinkään ennen kuin hän saa ilmapallon käteensä ja Insinööri ottaa teekkarilakin pois päästä, Ykkösen saan tuupattua ulos kun lupaan ottaa siltä vaatetta pois jos tulee kuuma niissä saakelin housuissa ja sukissa. Kun marina siirtyy sisäpihan kaikuihin, harkitsen hetken jääväni itse hiljaiseen asuntoon. Nappaan kuitenkin neljä kantamustamme mukaan (hoitolaukkua, lahjaa, tuliaista, sitä tavanomaista kantojuhtailua), vedän syvään henkeä ja astun rumissa sukissani ulos. Enää sata metriä, sitten saadaan ne nalkkiin. +7min, v-kerroin 0.9.

Tule nyt vain reippaasti, auto melkein näkyy jo. 
Yksi haaveilee kuin milläkin sunnuntaikävelyllä, ja toisen on nyt päästävä syliin aivan ehdottomasti. Sillä eihän neljäjapuolivuotias kuningatar vaan voi kävellä itse. Sen todistaa seitsemän minuutin Italialainen lakko välittömästi kotioven ulkopuolella. Hänellä on niin kuumakin kun on nämä housut. Kakkonen löytää maailmasta taas uusia värejä, hajuja ja esineitä, ja päästää ilmapallostaan vain kerran irti. Pallon perässä maanisesti juokseva kantojuhta Insinööri siinä rumassa hatussaan on niin koominen näky, että pelkään Kakkosen tekevän saman tempun ihan huvikseen. Kolmetoista kysymystä, neljäkymmentä uutta havaintoa ja parisataa "joo on hieno, tule nyt vain kulta" toistoa myöhemmin saavumme autolle. Mekkonaiset hikisinä ja tukat levinneinä, kantajapojat kädet täynnä ja silitetyt paidat rypyssä. +11min, v-kerroin 4.2.

Onnellinen perhe autossaan 11.20. Vappujee. Kyllä tässä meiningissä olisi yksi vauva ollut aika pala munkkia.

Sehän voi olla, että aika kultaa muistot. Mutta kyllä mä silti väitän, ettei vauvan kanssa uloslähteminen ollut mitään verrattuna tähän tämä...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

13 kommenttia :

  1. Joo: 'Tänään tehdään sit enkka siinä, miten nopeasti ollaan kaikki valmiita. Nyt vaan laitetaan ihan sairaan nopee kaikki kasaan ja lähdetään.'

    Ja tunti ja vartti myöhemmin olemme autossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunti ja vartti, vau!! Te ootte selvästi ammattilaisia!

      Poista
  2. Me on jo luovutettu - ei todellakaan asetettuja aikatauluja. päätettiin vaan lähteä käymään Kaivopuistossa pyörähtämässä. Oltiin siellä n15.30 (kaksi leikkipuistoa välissä, mm. Siinä sun entisen duunin ja entisen-nykyisen kodin välissä) ja vietin 45 min vessajonossa, sit lähdettiin nälkäisenä etsimään ravintolaa. Ennen lähtöä kotoa silti 3/4 itki päiväkotielämän puutetta (pienin), kaverittomien päivien kurjuutta (8v) ja suunnittelemattomuuden viheliäisyyttä (josta tämä kaikki johtuu, minä). Et ihanaaaaaaa!

    T.tiskari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hhahaha, tää kuulostaa niin meiltä :D hyvin te vedätte!

      Poista
  3. Oi ei, luulin/toivoin että se helpottuisi. Lapset 2,5 v ja 11 kk ja kumpikin armoton sählä, joita lelut alkaa kiinnostaa juuri ja vasta silloin kun pitäisi alkaa pukea...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelen, joudun tässä(kin) asiassa murskaamaan unelmia :)

      Poista
  4. Mulla kans höyry nousee korvista siitä ihme haaveilusta. Siis miten pitkään sitä sukkaa voiskaan pitää kädessä ennenkuin se menee jalkaan?! Kysyn vaan. Meidän perheessä vastaus on: Toooosiii kauan. Mulla on nykyään tarrakippo naulakossa. Joskus auttaa se kun lupaa hyville ja reippaille pukijoille tarran palkinnoksi. Uusin keksintöni on radio päälle: Tän biisin aikana yövaatteet pois, kuka ehtii? Onneks kohta on kesä. Helpottuu se lähtemisen tuskakin. Lähtekööt vaiks nakuina, ei haittaa helteellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on vaan pahinta. ETtä voitko nyt helvetti taas herätä siitä koomastasi ja tehdä jotain. Hyviä vinkkejä noi, otan käyttöön!

      Poista
  5. ^tai puhelimeen ajatus esim. 2min päähän ja siihen joku konkreettinen tavoite.

    VastaaPoista
  6. Heh joo, täällä kohta 3v ja puolvuotias. Lähtöön menee tosiaan ainakin se tunti (vaikka edelleen jotenkin aina mietin, että no mikä siinä nyt voi muka niin kestää). Usein sitä säestää pienemmän väsynyt karjunta, liike ei saa pysähtyä (syli / liina / vaunu). Aina yhtä ilosta! ;)

    Oon joskus yrittänyt miettiä miten lähtemisestä saisi helpompaa. Joku tsek-lista, jossa on asiat stepit joita seurataan?

    Anyway, mukavaa kuulla että muuallakin! :D Oon välillä sanonut miehelle, että kaikilla muilla lähteminen on TAATUSTI helpompaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun tästä kommentista luin että liike ei saa pysähtyä niin aloin heti heijaamaan vaistomaisesti puhelinta kun ei ole vauvaa heijattavana 😀

      Poista
    2. Hahahah, nyt mäkin heijaan :D :D Meillähän oli siis joskus oikein hieno itse askarreltu check-listakin käytössä, mjutta eipä sekään ekan kahden viikon huuman jälkeen mitään auttanut. VOisi ehkä kaivaa sen nyt naftaliinista ja kattoa toimiiko taas..

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.