Maanantaikuplat

maanantai 30. maaliskuuta 2015 Valeäiti 15 Kommenttia



Tätä samppanjaa on säästelty kaksi vuotta. Sain sen 30-vuotislahjaksi ja olen siitä lähtien miettinyt, että säästän sen johonkin speeeeesöliin..

No, eilen täytin 32 ja samana iltana möimme asuntomme. Speesöl!

Kummatkin tapahtumat kävi ikään kuin vahingossa. Ensinnäkään, en mitenkään myönnä olevani 32. Olenhan edelleen keskiarvollisesti 28: mieleltäni 40, naamasta 26 ja kropasta 19.

Toisekseen, meidän kämpän ei todellakaan pitänyt mennä alle kahdessa viikossa.

Meillä oli kaikki syyt odottaa pitkää henkistä varautumista myyntiaikaa. Myytiinhän tätä ihanuutta myös vuosi sitten neljän kuukauden verran, välittäjän kanssa. Silloin ei saatu tarjouksen tarjousta, vaikka hinnassa ei ollut merkittävää eroa (sen palkkion verran). Nyt otettiin kiukus- ja krapulapäissämme myyntikuvat, runoilin vähän erikoisen ilmoituksen ja annoin lopulta Insinöörille julkaisuluvan hetken mielijohteesta kesken yhden duunipäivän.

Kahdeksan minuutin kuluttua soitti ensimmäinen välittäjä ja kahdessa tunnissa oli viisi näyttöä varattu. Ilmoitus nousi Oikotien FB sivuille ja ihmeteltiin tykkäysten hurjaa kasvua. Sekä vähän tietysti ihmisten käytöstapoja, kun kymmenistä kommentoijista suuri osa päätti kertoa että asunto on ihan kamala ja kaipaisi täysremonttia. Ylihintainen paska ja onpa surkeat kuvatkin. Osa rakastui, tietysti.

Viikkoa myöhemmin, ehkä neljännellä näytöllä, kämppää kävi katsomassa ihana perhe, josta tuli heti se fiilis. Nämä ne on. Ne on ihan kuin me silloin. 9kk ikäinen vauva ja silmissä palaa into tähän kotiin. Siitä neljän päivän päästä meillä oli sähköpostissa tarjous, jonka hyväksyimme lyhyen hintaväännön jälkeen, ja jätimme monta muuta perhettä pettyneinä nuolemaan näppejään.

Shokissa, mutta onnellisina, olemme nyt alkaneet totutella ajatukseen että tästä ihanasta, uniikista ja aivan tajuttoman rakkaasta kodista on lähdettävä pois.

Ai että miksi möitte jos kämppä kerran oli niin ihana? Niinpä. Sitä mekin tässä monesti mietittiin. Oli ehkä vähän tilantarvetta, ehkä vähän vessantarvetta, ja ehkä vähän luonnontarvetta. Lopulta keksittiin syistä paras: me tarvitaan uusi seikkailu pitkästä aikaa.

Joten tästä se lähtee. Seikkailujen seikkailu. Kaksi kuukautta aikaa löytää ostettava tai vuokrattava, kunhan rakastettava asunto, johon roudataan kaikki meille tärkeä. Lapset ja Jesse.

Tätä samppanjaa on säästelty kaksi vuotta. Sain sen 30-vuotislahjaksi ja olen siitä lähtien miettinyt, että säästän sen johonkin speeeee...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

15 kommenttia :

  1. WAU!! Hurjasti Onnea!!! Siis 22-v. synttäreiden kuten myöskin myymisen johdosta. Hurjaa. Ihanaa. Jännää. Nostan hattua. Kerranhan (?) tänne kuitenkin vain pääsee; pois mukavuusalueelta ja kohti uusia seikkailuja. Ihan mahtavaa! Mielenkiinnolla seuraan tilannettanne..

    Muuttakaa hei tänne "landelle"! ;) Stadiin ajaa 30 minuutissa. 10 vuotta sitten musta tuntui, että tää mesta on jumalan selän takana. Kolmen lapsen kanssa mä en nyt voi keksiä parempaa paikkaa elää; ne voi juosta/ pyöräillä/ potkutella itekseen 300m säteellä ja ne näkee ikkunasta. Alle kouluikäisiä lapsia tässä meidän kujalla 21 (9 taloa), eli seuraa kyllä riittää... Uusia tontteja ja taloja tulee myyntiin koko ajan..
    -auringonmuna-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkoa viestiin:
      Täältä pääsee Kamppiin bussilla 40 minuutissa, öisinkin 01-02 asti molempiin suuntiin ;)

      Poista
    2. Kyllähän toi paperilla kuulostaa tosi hyvältä, mutta mä en vaan ole vielä valmis noin pitkälle :D Tarvitaan vielä kaupunkia!

      Poista
  2. Kehä 3 ulkopuolella on mukavaa. En kyllä tiedä edes missäpäin olette :D Mutta varmistakaa että joskus pääsee yöbussilla rientoihin. Nimittäin tästä meidän osoitteesta ei pääse, ei edes kun kolmen lapsen tunnollista äitiyttä toteuttava joskus haluaisi. Sen verran luontoa on täällä. Mutta siis onnea! Kaupoista ja vuosista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kauhea, ei voi vielä noin kauas. Täytyy päästä paariin ;) kiitos!

      Poista
  3. Oli pakko mennä Oikotien faceen vilkuilemaan mitä ovat kaikki nämä liketykset ja kommentit. Ja olihan niitä (käytöstavattomiakin)! Nyt jäi kaivelemaan millaisia ovat tulppaanikuvat ja parvikuvat, ja oikotiesta ne ovat jo poissa. Voisitteko harkita vilauttaa niitä vähän täällä :) Ja ONNEA supernopeista kaupoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, voin ehkä kaivella niitä jossain kohtaa, nyt ei millään pysty muistamaan millä koneella ne kuvat on :) Pääsääntöisesti ne oli noita samoja mitä yllälinkatussa, ja se tulppaanikuva taisi olla jonkun kirjoituksen kuvituksenakin :D

      Poista
  4. Ilmoituksenne oli kyllä kerrassaan houkutteleva! Minunkin facebook-virtaani se nimittäin päätyi. Ja hetkessä minä, joka en millään muotoa tarvitse kaksi kertaa nykyistä suurempaa asuntoa ja 40 vuoden asuntolainaa, olin jo innoissani haaveilemassa muutosta kämppäänne. Huippua, että löysitte oikealta tuntuneet uudet asukit! Ja säännöllisin väliajoin on hyvä vähän ravistaa pakkaa, olen samaa mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, aika laajalti se kyllä oli sitten levinnyt! :D Kiitos paljon mukavasta kommentista :)

      Poista
  5. Samoin kuin joku tuossa yllä, myös minä menin heti Oikotien fb:n etsimään ilmoituksenne. Ja haluaisin kovasti myös nähdä kuvia asunnostanne (mua aina kiehtoo pohjakuvat ja nyt kiinnostaisi nähdä ihan enemmänkin kuvia just teidän asunnosta). Monenmoista kommenttia oli kyllä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kaivan ne varmaan viimeistään sitten kahden kuukauden päästä kun tulee aika hyvästellä tämä kämppä, saadaan ne muistoksi..snif.

      Poista
  6. Hah, meillä on pinkki aasi ♡ Samalla ajatuksella kuin instassa olevan hevosenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi pinkki aasi olis kova! Tarviskohan Jesse seuraa..

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.