Kuinka paljon onkaan muuttunut

tiistai 6. toukokuuta 2014 Valeäiti 12 Kommenttia

Kun astianpesukoneen käynnistämistä ei tarvitse synkata lapsen päiväuniaikojen kanssa. 

Kun iltainen kirjekuoren aukirepäisy ei ole enää riskirajoilla liikkuva volyymi.

Kun pöydässä voi syödä mitä tahansa ilman pelkoa kateelliselle puuronaamalla aiheutuvasta nälkälakosta. 

Kun sen puuronaaman voi laittaa pesemään ne kätensä, jälkensä, naamansa tai vaikka lautasensa itse.

Kun jokaiseen inahdukseen ei enää tarvitse, eikä halua tarttua. 

Kun kotoa poistuminen illaksi tai pariksi ei ole enää suunnaton pumppaussuoritus, omantunnon taistelu tai edes henkisen ikävän ylittäminen. Heippa ja ovi kii. 

Kun klo 13 ei tarvitse maata sohvalla ja rukoilla että saisi itsekin hetken, edes pienen hetken, unta. 

Kun lattialle kaatunutta maitoa ei enää tarvitse itkeä. Kirjaimellisesti. 

Kun keskeytyneet päiväunet ovat voitto, ei tappio: nyt päästään nopeammin liikkeelle. 

Kun omat vaatteet eivät enää automaattisesti mene sotkuun. 

Kun voit vitsailla ja pienempikin ymmärtää huumorin.

Kun ulos voi lähteä ilman jätesäkin kokoista hoitolaukkua. 

Kun pystyyn noussut lapsi ei automaattisesti tarkoita joko jäähtynyttä kahvia tai aivovauriota.

Kun tiukoista rutiineista siirrytään tarvepohjaiseen toimintaan. Ne ilmoittaa kun on nälkä. 

Kun ihmisen perusonnellisuus ei enää riipu hytkytyksestä, äänen korkeudesta tai ympäröivästä värimaailmasta.

Kun etätyöpäivä tarkoittaa jo edes osittain töitä (ja blogia). 

Kun ne ei enää pelkästään huuda, vaan välillä kietoo kädet ympärille ja sanoo "äiti on ihana". 

******

Nämä onnelliset tämänpäivän havaintoni olkoon tiedoksi teille, maidonhuuruiset kakan hoitajat univeloissanne. Ja teille, jotka juuri ihmettelette ensimmäistä avaruusolion ilmentymistä; kaariselkäistä, korkeaoktaavista uhmahuutoa keskellä hiekkalaatikkoa. It gets better, much better. 




Kun astianpesukoneen käynnistämistä ei tarvitse synkata lapsen päiväuniaikojen kanssa.  Kun iltainen kirjekuoren aukirepäisy ei ole enä...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

12 kommenttia :

  1. Kiitos. Tämä tuli tänään enemmän kuin tarpeeseen ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos, tätä odotellessa:)

    VastaaPoista
  3. Osui ja upposi. Tänään juuri esikoinen nukkuikin yllättävän lyhyet päikkärit joten kun pienemmän sai nukahtamaan niin ei sit tarvinnutkaan itse suotta kaivautua peiton alle. Ikäeroa on päivälleen 1v 4kk ja pienemmällä ikää kunnioitettavat 6 vkoa. Pahimmat ajat on siis vielä edessä, mutta helpottavaa tietää et joskus sitä eletään jo tuollakin lailla! ;)

    VastaaPoista
  4. Amen. Mä näen jo edessäni päivän, jolloin rennosti istuskellaan ravintolapöydässä käyden mielenkiintoista keskustelua, tarjoilijalta ei tarvitse pyytää anteeksi kertaakaan, eikä kenenkään nukkumaanmenoaika ole lähestymässä.

    VastaaPoista
  5. Oi kiitos, valoa pilkottaa tunnelin päässä. Milloin tällaista siis tarkalleen ottaen on luvassa? :)

    VastaaPoista
  6. Oman kokemukseni mukaan kuvatun kaltainen elämä alkoi olla totta siinä vaiheessa, kun lapsilla oli ikää 1v 6kk ja 2v 8kk. Elämä on savukkeisiin siis ollut helpompaa jo kuukauden päivät :)

    VastaaPoista
  7. Kiitos, tähän päivään kaivattiinkin toivoa... Kotoa löytyy pieni taapero joka hurjasti protestoi äidin töihinpaluuta. Ja päivähoidon aloitus on vasta edessäpäin.

    VastaaPoista
  8. Piti lukea miehelle ääneen tämä. Terkuin 10 kk vanhan tissitakiaisen vain hivenen väsynyt mutsi. (Neljä tuntia unta putkeen ois ihanaa ja alle kolme yöherätystä ois superluksusta. )

    VastaaPoista
  9. Ihan piti tulla lukemaan tää uusiks nyt 2,5 kk myöhemmin. Vähän liikaa savua korvista tällaisen viikon jälkeen kun mies on ollut monta iltaa ja yötä töissä ja muissa menoissa. Jaksaajaksaa, selviiks tästä kahden lapsen elämästä oikeesti hengissä?

    VastaaPoista
  10. Voi apua, anteeksi kaikille: en tiedä miten olen näin totaalisti jättänyt kaikkiin kommentteihin vastaamatta! Mutta jokaisen olen taas lukenut ka iloinnut niistä :) toivottavasti olette todenneet tämän ihmeen kaikki itse mahdolliseksi ja nautitte nyt muuttuneesta arjesta :D

    VastaaPoista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.