Sekavaa tekstiä

lauantai 7. joulukuuta 2013 Valeäiti 16 Kommenttia

Ykkönen on viime aikoina kunnostautunut osastolla lasten suusta kuultuna. Välillä kyseessä on ollut sanoinkuvaamattoman kauniita ja ystävällisiä asioita kuten:  "Onpa täällä ihanan siistiä! Kiitos äiti kun olet siivonnut."

Toisaalta myös anteeksi antaminen on ollut erityisen kohteliasta: "Anteeksi Ykkönen, että pelästytin, saanko anteeksi?" "Saat." "Kiitos." ..."Ole hyvä rakkaani."

Ykkönen on myös osannut olla kovin huomaavainen sosiaalisten suhteiden ylläpidon osalta. Viime viikolla se huomautti huolestuneena, että "me ei olla käyty pitkään aikaan Lauttasaaressa. Eikä Suvi-Mummin luona, ei edes sen talossa."

Joulupukilta tämä hyväkäytöksinen ihmelapsi on toivonut helppoa listaa: kylpytakki, viisi pikkusiskoa ja kolme pikkuveljeä. (minä toivoin tähän perään kierukkaa).

Mutta kas, tälläkin kolmevuotiaalla on myös hieman epäsovinnainen puolensa. Osin puhtaasti vahinkona, sillä onhan pessimisti aika vaikea sana ja pissimissi paljon helpompi. Suurimman osan ajasta kyseessä on kuitenkin tietoinen yritys saada vanhemmat nauramaan ns. kakkajutuille, jotta niiden kertomiselle saisi hyväksynnän. Pääosin "kakkakeitto" tyyppiset läpät eivät riitä naurattamaan, mutta pelkästään tänään on ollut pari tilannetta, joissa olen joutnut luovuttamaan.

Kuten:
"Kerropa Ykkönen Mummille, miten olet oppinut tavuttamaan sanoja"
"Au-to. Sei-nä. Tau-lu."
"Hyvä hyvä, entä jotain vähän pidempiä sanoja?"
"Ik-ku-na. Lei-jo-na. Pip-pe-li."

Ja lopulta, tämän sekavan postauksen grande finaali, itsekeksittyjä laulunsanoja pulkasta kirkkaalla ja kuulvalla äänellä:
"Leijonaa mä metsästän! Tahdon saada pippeliä!"

Tämä viimeinen kuuluu myös sarjaan: asioita, joita äitini tulee kertomaan rippijuhlissani. Ja netissä. 


Ykkönen on viime aikoina kunnostautunut osastolla lasten suusta kuultuna.  Välillä kyseessä on ollut sanoinkuvaamattoman kauniita ja ystäväl...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

16 kommenttia :

  1. Vastaukset
    1. Todella! Eikä se taida ikinä loppua :D

      Poista
  2. Haha :D Kuin hyvä!

    Terkkuja täältä 3-vuotiaalta: "Minä seuraan pimppaa", eli pikkusiskoaan.

    VastaaPoista
  3. Sitähän me kaikki metsästämme :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha repesin aivan täysin tähän :D :D

      Poista
  4. Kiitos! Näitä nauruja tarvittiin :)

    VastaaPoista
  5. Meidän kolmeveellä (poika) pippeli on kanssa nyt just tosi pop :) Kuulisin mielelläni, mitä kaikkea siitä kerrotaan päiväkodissa :D Kellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi, että "Meidän isillä on pippeli" :DD
    Se myös yhdistää usein isin ja piparin: "haluuko isi piparia", "isi ei saa piparia", isi haluaa kaksi piparia", "annetaanko isillekin piparia".. hymistellään sitten isin kanssa :D
    -tintti

    VastaaPoista
  6. Ai kauheeta, meinaan tukehtua tähän nauruun. XD Mieski kävi lukee tuon lopun, kun ihmetteli mikä mulle tuli. :D Ihana ihana pippeli. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onhan se toki ihana, miksei siitä puhuisi ;)

      Poista
  7. Heh,taitaa olla joku 3-vuotiaiden poikien buumi toi pippeli-pissa-kakka-osasto. Meillä herra melkein3vee viljelee samaan tahtiin noita alapääsanoja,niitä yhdistellään satuihin,loruihin,lauluihin...ja aina ne jaksaa naurattaa (poikaa itseänsä,mulla päällimäisenä ihan muut tunteet). Eilen istuttiin mummun ruokapöydässä kun herralta kysyttiin mitä toivoo joulupukilta,mietti hetken ja kiilto silmissä ilmoitti haluavansa ison vittupippelin...Oisin EHKÄ halunnut vajota maan alle :D. Jäin vaan miettimään,mistä ton v-sanan on oppinut,mutta kaipa ne kuulee vaikka seinän läpi just tollaset "tärkeet" sanat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tää on tyttö tämä meidän 3-v että taitaa olla ihan ikävaihekin :)

      Mut siis APUA tota vittupippeliä, _hieman_ repesin :D :D ONneksi tota ei ole ihme kyllä vielä täältä kuulunut!

      Poista
  8. "Vittupippeli"!? Tää oli ehkä paras juttu hetkeen! ;) "Innolla" odottelen, että oma lapsi tulee tuohon vaiheeseen...

    VastaaPoista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.