Ruuhkavuodet shmuuhkavuodet

tiistai 6. elokuuta 2013 Valeäiti 10 Kommenttia

Näin kahden päivän vankalla kokemuksella haluaisin kertoa nyt kaikille, että taas yksi niistä kuuluisista "ootas vaan, kun..." -lauseista on todennettu vääräksi, tai ainakin vahvasti liioitelluksi.

Sillä tämä päivä meni näin: 
07.00 Herään. Ensimmäistä kertaa sitten eilisen kello yhdentoista, kun pääni tyynyyn painoin.

07.45 Herätetään iloiset lapset, jotka nousevat innolla uuteen tarhapäivään.

08.00 Lähden töihin.
Teen kivoja töitä, vaihteeksi hyvällä draivilla, rohkaisevalla palautteella ja surkealla työasennolla. Viimeiset minuutit menee kyllä ihan kliseisesti kelloa tuijottaen "jos vielä tän ehtisi ennen kuin on pakko lähteä tarhaan".

16.15 Haen tarhasta kaksi superiloista lasta. Kumpikin kiljuu onnessaan, puhumaan kykenevä selittää heti kaikki päivän tarinat. Siirrymme puistoon.

17.00 Lähdemme puistosta kotiin. Lähteminen tapahtuu niin, että huikkaan uhmaikäiselle, siis teoriassa kotiin lähtemistä inhoavalle tyypille "Ykkönen?" ja se vastaa "Nytkö lähdetään?". Ja sitten lähdettiin. Yksi Tulassa repparissa (14kg) ja yksi vaunuissa (12kg).

17.30 Syömme eilen illalla valmistamaani (!), kohtuullisen maukasta ruokaa. Lapset syö melkein sotkematta (Kakkonen), mukisematta ja melkein kokonaan (Ykkönen). Insinööri tulee kotiin, lämmitän sillekin ruoan juuri ennen oven kolahdusta.

18.30 Katson lasten kanssa päivän Pikku Kakkosta nauhalta. Makaan sohvalla maha täynnä, elämä edessä, lapset kainaloissa.

19.15 Teen päivän ihmeteon ja lähden salille, vaikka väsy, menkat, selkä ja eijaksais. Taputapu selkään tässä kohtaa, sillä nostan taas joka liikkeessä painoja ja hyvin menee.

20.30 Kotona Kakkonen on juuri mennyt nukkumaan ja Ykkönen lukee jo iltasatua. Laulan sille yhden laulun Insinöörin seurana ja se menee siitä iloisena nukkumaan, seuraavaa tarhapäivää jo odottaen.

21.00 Iltapala, blogi, telkkari, ah.

Mikä tässä muka oli niin kauhean vaikeaa?

p.s. Ei palata siihen eiliseen Facebookin puolella kuvailtuun hetkeen. 
p.p.s. Eikä takerruta siihen yksityiskohtaan, että tämä oli poikkeuspäivä ja on ihana kesä ja tarhan aloituksessa vielä kuherruskuukausi menossa. Ei ole talvivaatteita, myöhästyviä busseja eikä valuvia neniä.  
p.p.s. Kyllä minä tiedän että tämä tulee vielä niin sanotusti potkaisemaan minua vastatreenattuun perseeseeni. Kovaa. 
p.p.p.s. Olen aidosti pahoillani, että tämä kirjoitus oli näin ei-valeäitimäinen. Kyllä me vielä ehditään. 

Näin kahden päivän vankalla kokemuksella haluaisin kertoa nyt kaikille, että taas yksi niistä kuuluisista "ootas vaan, kun..." -la...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

10 kommenttia :

  1. Poikkeukset vahvistaa aina sääntöä - ja toisaalta, silloin kun poikkeuksia sattuu, niin Nauti äläkä mieti huomista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä kertaa ihan aidosti nautinkin, näitä lisää tattis :)

      Poista
  2. :)

    Loistava ajatus kirjoitella näitäkin ylös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ja parin viikon sisällä saadaan varmaan verrokiksi vähän toisenlainen päivä :)

      Poista
  3. Ai ai, hyvältä kuulostaa. Noi lyhyet matkat tekee kyllä paljon, ei tuhraannu koko päivä busseilla rundaamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todella! Meinasin senkin tähän kirjoittaa, mutta ajattelin sen olevan jo veren kaivelua nenästä ;) Tänään nimittäin lähdin hain lapset niin että olin kymmenen minuuttia aiemmin lähtenyt töistä ja käynyt välissä kotona vaihtamassa kumarteluystävälliset vaatteet :)

      Poista
    2. Auts. Me harjoiteltiin tänään esikoisen koulumatkaa ja kesäaikatauluilla saatiin menemään kolme varttia suuntaansa.

      Poista
    3. Auts tosiaan. Olen aidosti pahoillani teidän puolesta, tiedän kyllä että meillä on ihan superhyvä tilanne. Tsemppiä sinne!

      Poista
  4. Jep jep. Jos haluat toisenlaista näkökulmaa (tai vahvistaa hyvää oloa) käy kurkkamassa postaustani tältä päivältä... Tasan eivät käy onnen lahjat ;)

    Mutta, yritän KOVASTI olla onnellinen sun puolesta ♥


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. APUA, nyt tuli morkkis ja ahdistus teidän puolesta! Nyt äkkiä sinne oikotielle ja parempia välimatkoja metsästämään :)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.