Kyypakkausta mansikkakakussa ja muuta mukavaa

sunnuntai 18. elokuuta 2013 Valeäiti 12 Kommenttia



Puoliflunssaisen perjantain ja kaupallisen lauantain vastapainoksi saatiin  tätä viikonloppua täydentämään vielä juhlava sunnuntai. Ajoimme lauantai-iltana tyhmimpään mahdolliseen aikaan (saavuimme klo 20, joten lapset käytännössä heräsi päikkäreitlä nukkumaan menon aikaan. Nukahtivat heti sitten klo 22.30..) anoppilaani eli Mukkilaan, viettääksemme 150v synttärijuhlia seuraavana päivänä. Emme suinkaan olleet minkään luonnonoikun seurassa, vaan päivänsankareita oli kolme; juhlimme kahta nuorekasta kuusikymppistä ja yhtä kypsenevää kolmekymppistä. 



 




Paikalle saapui taas totuttuun tapaan puoli sukua, kysyntään nähden nelinkertainen määrä ruokaa ja paljon pellavapäisiä lapsia. Niitä oli niin paljon, etten aina ollut ihan varma mikä tai kuinka monta niistä oli minun. Söpöjä siis kaikki. 

Tämäkin Mukkilan juhla oli kuin mikäkin italialainen fiesta kaikessa rentoudessaan ja yltäkylläisyydessään. Ihmisjoukko tuli ja meni, pöydille ilmestyi suolaista ja makeaa säännöllisin syklein, ja lapset kirmasivat ympäri puutarhaa vaaleissa juhlavaatteissaan. Päivä oli ihanan pitkä, ohjelmaton ja rento. Lähdimme lopulta kotiin kylmälaukut täynnä ruokaa ja takapenkillä kaksi sekunnissa simahtanutta juhlijaa pullean pulleine vatsoineen ja ruohoisine jalkapohjineen. Toisella oli pari komeaa uutta mustelmaa otsassa ja toisella poski turvonneena ampiaisenpistosta. 









Sain taas muistutuksen että aika kiva tämä naitu sukukin, täynnä mukavan rauhallisia ihmisiä. Sitä lungia menoa katsellessa ymmärrän sitäpaitsi aina vähän paremmin lapsiani, jotka eivät aina tunnu ihan minun temperamenttiini sointuvilta. Kai ne nyt istuu ja tuijottaa etanaa puoli tuntia hiljaa, jos kerran kaikki juhlan aikuisetkin jaksaa katsella sitä niiden tuijottelua. Ihme porukkaa. Oikein mukavaa. 








Ja nyt on vuorossa jokasunnuntainen syvä huokaus ja tsemppi: tästä taas arjen touhuihin, päiväkodin vilskeeseen ja get this: Robbie Williamsin keikalle. Ouh jeah. 

p.s. ja yhdellä vieraalla oli 5kk poikansa Tulassa, jonka oli ostanut minun suosituksestani! Ja oli vieläpä varsin onnellinen valinnastaan. Aika mahtavaa, että on voinut vaikuttaa jonkun elämään positiivisella, vaikkakin pienellä tavalla. Onko muita "minun takiani" Tulaan päätyneitä? Kokemuksia?

Puoliflunssaisen perjantain ja kaupallisen lauantain vastapainoksi saatiin  tätä viikonloppua täydentämään vielä juhlava sunnuntai. ...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

12 kommenttia :

  1. Jep, minä! Anonyymi lukija, enkä tuolloin vielä edes seurannut blogiasi, vaan päädyin postaukseen reittiä x. Meillä oli esikoisen jäljiltä manduca mutta myin sen aika pian pois ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, hyvää myyntipuhetta Tulalle! :)

      Poista
  2. Täällä myös Tulan ostaja, ihan sun neuvoasi seuraten. Toimii hyvin 14 kg painavan 1,5 vuotiaan kanssa. Kiitos vinkistä siis!! Lyhyempien kokeilureissujen jälkeen aiotaan testata ensi viikonloppuna Tulan ja lapsen yhteensopivuus pienellä Karhunkierroksella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi, kerro ihmeessä miten toimi :)

      Poista
    2. Tula toimi hyvin, flunssaiset vanhemmat ei. Puolikas matka jaksettiin ja kannettava jopa nukkuikin päiväunia matkan varrella koskien pauhatessa vieressä. Kantorinkkaa on kokeiltu joskus, tosin ikivanhaa sellaista, ja siihen verrattuna Tula voitti sata-nolla. Lapsi on tukevasti selkää vasten eikä heilu ja horju kyydissä. Hip hei, kannattava, kirjaimellisesti, ostos siis! :)

      Poista
  3. Ja täälläkin yksi - tosin ei niin kovinkaan anonyymi ;) Eli luotan sanaasi kuin järkäleeseen, ja ostin nyt tälle jälkkäripullalle Tulan ilman mitään muuta kokeilua. Kantoliinaillaan vielä vähän aikaa ja sitten siirrytään tähän. Reklamoin jos aihetta.

    Terkut vaan täältä koululaisen ja vauvan seurasta!
    Uma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooo, kuinka hauskaa että sinäkin olet tänne päätynyt, senkin hiipivä vakoilija ;) Se on kato se konsultin uskottavuus, jota vastaan et uskaltanut toimia ;) Toivottavasti nähdään taas pian :)

      Poista
  4. Ja uskoisimpa, että meitä on monia joiden tarkoitus on ollut kiittää tai laittaa jotain viestiä Tulaa hetken testattuamme. Valitettavasti minä aikain kuulun niihin pienten lasten äiteihin, joilla saattaa olla useampia tälläisiä projekteja, jotka vain jostain syystää jää.

    Kiitos ihanista kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ampiniini kauniista sanoista, kyllä minä niistä aina iloa saan vaikka joskus jäisi kokonaan pois tai unohtuisi pidemmäksi aikaa :)

      Poista
  5. Minulla sama tarina kuin ekalla anolla, eli päädyin lukijaksesi juuri tuon postauksen ansiosta. Ja meilläkin vaihtui Manduca Tulaan. :) Suuri kiitos siis sinulle! Minulta on jääneet monet selkäkivut kokematta ansiostasi. Ja olen jatkanut ilosanoman levittämistä eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoista, kiva että näin monelle ilo on levinnyt ja olette olleet tyytyväisiä :) Olen tehnyt vaikutuksen maailmaan, jee! :)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.