Sinä potkit, sinä ohjaat

tiistai 25. kesäkuuta 2013 Valeäiti 15 Kommenttia

Saimme jokin aika sitten vihdoin hankittua Ykköselle sen potkupyörän. Valinta oli äärimmäisen hankala: puuta vai ei, pinkkiä vai ei (no ei), polkimia, koreja, kelloja, pyöriä. Tyhmin idea ikinä oli ottaa Ykkönen mukaan päätöksentekoprosessiin, ja vielä itse kauppaan. Koska siellä kaupassahan oli juuri niitä vaaleanpunaisia polkimellisia polkupyöriä ihanine tavarakoreineen. Yllättäen, haluu tollaisen, haluu polkimet.

Harmi, että vanhemmat osoittautui keretteläisiksi valmentajiksi, jotka halusivat lapsensa kehittyvän heti maksimaalisesti. Niinpä suunnilleen niihin aikoihin, kun tutit lähetettiin elisanteille, saapui postissa myös kiitoslahja norsuilta: rikollisen hintava, puinen potkupyörä.

LikeABike, kuva pyypyörä.fi
Olkoonkin, että saatiin pyörästä pieni bloggaaja-alennus puupyörä.fi:stä*, hinta tälle markkinoiden poljettavalle Ferrarille oli silti aika roimasti isompi kuin seuraavan vastaavan pyörän. Tällä kuitenkin mennään, koska eihän meidän tyttärelle mikään ole liikaa.

Onneksi vehje on lunastanut ihan jokaisen penninsä takaisin. Se on hieno, tukeva ja toimiva. Pyörä kerää kaupungilla juuri sellaisia Ferrarille sopivia "ooh miten hieno" -huokauksia, ja sitä potkiva likka on kuin mikäkin Frontside Ollien takinkääntäjätyttö, kun se polkee menemään laiskan rennosti liukuen. Ja mikä kehitystahti! Ugin sanoin, "siis vasta viisivuotiaanhan kuuluisi osaa ajaa pyörällä, ei kai toi ole mahdollistakaan?". Hänelle oli juuri näytetty tämä video, jossa Ykkönen ajelee pitkin kesäistä Helsinkiä neljäntenä treenipäivänään.


Sittemmin meno on vain parantunut. Tyyppi vetelee ihan huimaa vauhtia, ja pyöräilystä on tullut aidosti nopea liikkumisen väline. Asia, jota en olisi ihan helpolla parivuotiaalta odottanut. Kypärän se iskee itse päähän, laittaa jalkaan tukevat kengät ja eikun menoks. Välillä vähän kaadutaan, mutta ei vielä koskaan pahasti. Säärissä on säännöllisesti 30+ mustelmaa (tänään laskin 16 + 17), ja välillä homma käy selkeästi fyysisesti väsyttäväksi, mutta on sillä kuulkaa aikamoinen tasapainokin nykyään. En hetkeäkään epäile, ettemmekö siirtyisi suoraan isojen tyttöjen pyörään ihan heti kohta.

Mitä siihen pyörään tulee, niin en kyllä osaa kertoa, missä kohtaa se isompi hinta muihin vehkeisiin nähden näkyy. Meidän hankintalistan kärjessä oli tämän hankitun LikeABiken lisäksi ainakin hyvältä vaikuttanut ja paljon kehuttu Puky, sekä varsin vastaavan oloinen TupTup. Erona TupTupin ja LikeABiken välillä on kai ainakin se, että TupTup ei ole kokonaan puuta. Lämpimästi suosittelen kuitenkin kaikille asiaa harkitseville potkupyörää ylipäänsä, tänne se ainakin solahti kuin mikäkin lahja taivaasta. Ja taidan kyllä suositella kuitenkin tätä Ferrariakin, niin laadukkaan oloinen vehje on.

Ainoa ongelma on pieni runsaudenpula logistiikan suhteen. Matkavälineinä löytyy nimittäin nykyään tuplarattaat, pyörävaunut + pyöränistuin, kaksi kantoreppua (joista oikeastaan enää Tula on käytössä), matkarattaat, seisomalauta ja se potkupyörä. Arvatkaa kaksi kertaa, mitä toi iso tyttö haluaa nykyään lähinnä tehdä?

"Haluu kävellä."


*Pyörä hankittu alennuksella puupyörä.fi verkkokaupasta. 


Saimme jokin aika sitten vihdoin hankittua Ykköselle sen potkupyörän. Valinta oli äärimmäisen hankala: puuta vai ei, pinkkiä vai ei (no ei),...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

15 kommenttia :

  1. Meillä ei kumpikaan lapsi ole ollut pätkän vertaa kiinnostunut pyöräilystä. Esikoinen on 5 v. eikä osaa ajaa ilman appareita, kun ei koskaan suostu ajamaan pyörällä (ees niiden apparien kanssa). Ja kuopus, kohta 3 v., ei suostu ajamaan potkupyörällä ollenkaan. Esikoinen näön vuoksi pari kertaa kokeili samaista Pukyn potkupyörää aikoinaan, mutta ei siis maagisesti oppinut ajamaan sen avulla polkupyörää. En mä oikein tiedä, mitä tässä tekis, ei niitä oikein pakottaakaan voi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tietenkään voi pakottaa, kiinnostaa jos kiinnostaa! Jokaiselle omat lajinsa, ja vehkeensä :)

      Poista
  2. Meilläkin tuollainen ajankohtainen ensi kesänä. Mietityttää vaan, että mitens alamäessä? Osaako lapsi jarruttaa jaloilla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän poika opetteli aluksi potkuttelemaan tasamaalla ja ihan pikitien laidassa soralla kun pikitiellä meni liian kovaa. Pikkuhiljaa sitten balanssi kehittyi, siirtyi asfaltille ja alamäet mentiin joko töpötellen tai pyörää kantaen. Koko ajan oli kova into pyöräilemään ja siinä se sitten pikkuhiljaa kehittyi niin, että nykyään potkii alamäkeen kunnolla vauhtia (!!) ja odottaa mäen alla kiltisti, että vanhemmat tulevat perässä. Potkupyöräillen se alamäessä jarruttaminenkin on helppoa jos vain muuten on järkeä päässä, ettei ihan huimailemaan lähde...

      Poista
    2. Nooooo ei se oikein osaa. Tai just tolla tavalla töpötellen, mutta jos vauhti oikeasti lähtisi viemään kävisi varmaan vähän huonosti. PAhimmista mäistä autaetaan aina tangosta kiinni pitämällä. Mutta ehdottomasti pitäisi se jarruttaminen seuraavaksi oppia.

      Poista
  3. Mun täytyy hehkuttaa TupTupia. Kaksivuotiaalla ollut se käytössä lumien sulamisesta lähtien ja on ollut tosi hyvä. Ei niin mitään vikaa. Ja myös sillä saa kadulla ihastelevia kommentteja. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ni, hyvä tietää jos joku siitä kiinnostui! IHailevat kommentitha on siis tärkeintä tietysti :)

      Poista
  4. Meille ei tullut potkupyöriä juuri meidän kulmien jyrkkien mäkien takia, mä niin näin sieluni silmin, miten kaksoset syöksyy mäkeen - tai parhaimmillaan kumpikin eri mäkeen - ja mä sitten keräilen jäännöksiä mäen alta. Mutta mainiosti on alle 3-vuotiaat oppineet polkemaan perinteisellä apparipyörälläkin, ja vaikkei ne silläkään osaa jarruttaa, niin siinä on ainakin se tanko mistä napata mäessä kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis hui tota kaksosjuttua, jos mulla sellainen vastuu olisi ne istuisi varmaan kouluun asti vaunuissa ja / tai valjiassa. Niin en pysyisi perässä :D

      Poista
  5. Puupyöräksi meillä sanotaan ja on ihan ykkösvehe. Meillä niitä kaksin kappalein. On tosin tyyris muuta onhan se komee peli ;). Näppärä ottaa mukaan esim. mökille missä hankala apparipyörällä ajella pihapiirissä ja pikkuisella hiekkatiellä. Kaverien lapsillekkin lainattu ja toinen pyöristä tälläkin hetkellä lainassa 2-vuotiaalla harjottelijalla. Tosin kenkiä ja saappaita on kulunut muutamat niiden jarrujen puuttumisen takia. Suosittelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan kans viety mökille aina mukana! Very nice!

      Poista
  6. Wow, sikasiisti pyörä! Oon nähnyt noita Reykajvikissa monella kersalla tänä kesänä, tekisi mieli itsekin hankkia sellainen. Hinta oli täällä melkein 250 euroa... OMG. Harkitsen vielä hetken, ehkäpä Suomen-tuliaisina kesällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. WOW noita Islannin hintoja, huh. Siitä sitte seruaavalta reissulta oma mukaan, tai sit tuon sulle yhden kun tullaan Islannin maratonille ;)

      Poista
  7. Meille tulee kohta TupTup, heinäkuussa 2 vuotta täyttävälle plikalle. Saas nähdä kuin käy, yltääkö pirpanalla edes jalat vielä maahan. Kevyellä muovisella kolmipyörällä tyttö polkee kyllä jo ihan kivasti, ei sentään ylämäkeen vääntö vielä riitä ja alamäkeen pääsee vaan äidin silmän välttäessä. :) Kypärän käyttö on kyllä mennyt hyvin perille, ipana ei edes yritä pyörän selkään ilman kypaaaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan yltää, saa tosi alas sen satulan! Menestystä harjoitteluun :)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.