Haluaisin olla mato

torstai 27. kesäkuuta 2013 Valeäiti 24 Kommenttia

Olen taas tänään tehnyt sen noin kuusikymmentä kertaa: vaihtanut asentoa, ähkäissyt, yrittänyt toista. Istunut siinä viisi minuuttia ja löytänyt lopuksi vasemman jalkani oikean päältä. Taas se on ristissä, tulee fyssarilta huutia!

Laukun pohjalla polttelee salikamat (ah, ihana kesä ja vähäiset varusteet!) ja siellä tuttua tutummassa pisteessä alhaalla vasemmalla säteilee, vihloo, aaltoilee ja välillä vain tuntuu. Tavallaan odotan sitä salikeikkaa innolla, se on aina kivaa ja varmasti loppupeleissä auttaa, mutta toisaalta tänään on taas vuorossa bulgarialaiset askelkyykyt ja ne ei meinaa onnistua hunona selkäpäivänä. Eli kaikkina päivinä.

Iltapäivän tunteihin mennessä päänsärky on jo tosiasia, silmät tuntuu huonolta ja näytön asentoa korjaan päivän sadatta kertaa. Duuni alkaa maistua puulta, kunnes tajuan, että kyse ei ole asioista vaan asennoista: tämä ei vain toimi.

Uusi työtuoli on tulossa, check, saan myös kyynärtuen, check. Silti vähän pelottaa, että entä jos nekään ei auta yhtään? Olen jo nyt tilassa, jota jossain terveyslehdessä kirjoitettiin suunnilleen näin:

"Selkäongelmaisen elämää häiritsee kipu jatkuvasti.
Aivastaminen pelottaa, rappuset ja vessassa käynti voivat tuoda haasteita".
 

Missä välissä olen tottunut siihen, että aivastamisen kuuluu aina sattua? Tai ettei liian pitkää askelta vaan voi ottaa? Tai maata mahallaan, koska selkä menee liian notkolle? 

Selkäkivut on perseestä. Piste. 

Minä sentään jotain yritän tehdä: pyysin sen uuden tuolin, käyn salilla, teen satunnaisesti niitä fyssarin määrämiä liikkeitäkin, ja seuraavaksi vuorossa on pilatestunnin löytäminen jostain. Silti aina välillä tuntuu että tästä seuraavana on tie työkyvyttömyyden kautta rollaattoriin. Saisiko suoran rangan kiitos! 

Onko muillakin vammoja, vai treenaako kaikki yhtä tehokkaasti kuin Taaperotalon Jenni, jolle olen avoimen kateellinen, viimeistään tämän kuvan nähtyäni: 

Ah. Maastaveto. Jonain päivänä minäkin sinua harrastan!

....jos tarkkoja ollaan, niin Jennihän tuossa juuri valitti olkapäävammaansa. Urheilija ei tervettä päivää näe, mutta eipä näe tälläinen wannabeurheilijatoimistorottakaan. 

Tämän puokkoilevan, epäselvän ja vailla viestiä olevan postauksen teille tarjosi selkävamma ja päivän asennot nro 52-75. 



Olen taas tänään tehnyt sen noin kuusikymmentä kertaa: vaihtanut asentoa, ähkäissyt, yrittänyt toista. Istunut siinä viisi minuuttia ja löyt...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

24 kommenttia :

  1. Oletko koittanut tuollaista satulaistuinta? Ei siis satulatuoli, vaan satulamainen istuinosa, joka keikkuu puolipallon päällä oman työtuolin päällä, ja voi siten käyttää vain osan päivästä jos haluaa. Tuoli lasketaan luonnollisesti melko alas. Ei se varmasti kaikkia kipuja poista, mutta aktivoi lihaksia ihan eri tavalla ja ryhti on pakko pitää hyvänä. Ja mikä parasta, on pakko istua vähän hajareisin jolloin toista jalkaa ei saa toisen päälle. Meillä kiertää toimistolla yksi (merkki Humantools) ja oon iskias- ja niskavaivaisena ottanut sen ilolla vastaan.

    VastaaPoista
  2. Oletko kokeillut osteopaattia? Mä olen itse aina ollut selkävaivainen ja nyt neljännen raskauden jälkeen selkä meni siihen kuntoon etten voinut rappusia kävellä ilman että jalat meni alta. Kävin kolme kertaa osteopaatin hoidettavana (kun lääkärin ohjeet venyttelystä ja särkylääkkeestä ei tehneet mitään) ja selkäkivut loppuivat siihen. Nyt pystyn jopa juoksemaan taas, tai no, lyllertämään.
    Huippu blogi muuten!

    VastaaPoista
  3. Osteopatiaa meinasin minäkin suositella. Olen itse kärsinyt kovasta hermosärystä selässä/jalassa tänä keväänä ja valitellut asiaa blogissakin. Nyt osteopatia on auttanut huomattavasti. Lantion virheasento on alkanut korjaantua ja särkylääkkeiden kulutus on romahtanut. Kokeile ihmeessä!

    VastaaPoista
  4. Tuotanoin, miten ois lääkärissä käynti? Mun serkulla oli selkä kipeä ja meni kiropraktikolle kulkematta lääkärin kautta, niin lopputuloksena välilevyn jotain, eikä pystynyt kuin makaamaan sen jälkeen ja selkäleikkaukseen sitten. :/

    Oikeesti kannattaa olla varovainen. Selän kuntouttaminen on ihan hyvä, mutta ehdottomasti ensin pitäisi saada tietää, mikä siellä kipuilee ja sitten oikeanlaisia vahvistavia liikkeitä. Mulla on myös omakohtaista kokemusta selkäkivusta, onnettomuuden seurauksena tosin, mutta kuitenkin. :)

    VastaaPoista
  5. Jos lihas on tulehtunut siihen auttaa kummallista kyllä todella tehokkaasti kylmähoito (tietty särkylääke kipuun mutta tulehduksen poistaminen on hidasta). Eli sellainen geelipussi jota pidetään pakkasessa kipeään kohtaan, esim sen päälle makaamaan sohvalle n. 10-15min, kannattaa alkuun toistaa useamman kerran päivässä. Ainakin itselläni pahakin selkäkipu on tuolla hellittänyt parissa päivässä.

    Tuo oli ainakin minulle täysin uusi juttu, päinvastoin kuvittelin että kylmä on jotenkin pahasta. Kannattaa käyttää myös ennaltaehkäisevästi esim treenin jälkeen jos tuntuu että kyseinen lihas on rasittunut. Koska niin kauan kun lihas on tulehtunut niin kaikki tuntuu just tolta kun kuvailit, eikä treenaaminen oo kivaa jos sattuu. :(

    Sitten tietty se lihasten vahvistaminen, selän liikkuvuus and all that, jatka vaan tsemppiä, kyllä se alkaa jossain vaiheessa vaikuttamaan! :) Itsellä siis sama projekti päällä, toi alaselkä on niin tuttu... Joogasta oon saanut hyvin apua joten tuo pilates on varmaan myös hyvä! Tsemppiä!

    VastaaPoista
  6. OI kiitos teille kaikille ihanat, mahtavaa kun tulee näin paljon taas heti vertaistukea <3 Having said that, olen vissiin ollut vähän epämääräinen tai valittanut liian vähän tästä ongelmasta. Kun lääkärissähän olen jo ravannut kymmenen vuotta ja fysioterapiassa viimeiset kaksi. Osteopatia on noista vinkeistä ainoa mitä en ole vielä kokeillut. ONgelmana on yliliikkuvuus ja siitä aiheutuvat jumit koko rangassa, ja soppaan on heitetty raskauksien ansioista eteenpäin kääntynyt lonkka. Si -nivel kuulemma jumissa, joku suoliluu risteymä mikälie. Seuraavaksi pitäisi saada syvät lihakset huippu-urheilukuntoon (asia jossa pilates ja se human tool auttaa, mutta jälkimmäinen ei sovi mun työtuoliin oikein korkeutensa puolesta! Yritän taas huomenna uudestaan) ja jatkaa noita liikertaojen kuntouttamista.

    Tilanne on sikäli parempi kuin pari vuotta sitten, jolloin kaikki kipu meni suoraan viiden päivän "migreeneiksi". Joten särkylääke-elämä on ihan tuttua täälläkin, buu.

    Onko muita lonkkavammaisia, joilla olisi antaa vinkkejä tohon nimenomaan lonkan ja lantion virheasentoihin? Koska mä alan epäillä että edes harkitsemani Tempur patja ei auta tohon lonkkaan, kun kyljellään tulee kuitenkin väärä asento ja tyyny ei pysy jalkojen välissä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. SI-nivelongelmia täälläkin, ja niihin on kyllä osteopatia oikeasti auttanut - lantion asento on korjaantunut ja kivut vähentyneet oleellisesti (oli aika, jolloin suurin piirtein näkö sumeni, kun työtuolissa joutui päivän nakottamaan). Toki jos ja kun jaksaa tehdä niitä kuntouttavia jumppaliikkeitä, niin hyöty on vielä suurempi. Uskoisin, että osteopaatti saisi myös tuon lonkan asennon korjattua. Se hoito sitten sattuu aivan jumalattomasti, mutta no pain no gain ;).

      Mulla on muuten ollut veto sisällä jo jostain teiniajoista, että tarviinko rollaattorin ennen kolmekymppisiä. Nyt olis se kolmisen kuukautta vielä aikaa jäljellä, ja näyttää siltä, että ilman rollaattoria juhlitaan :)

      t. se stalkkeri rva k, joka halusi sun työn ;) käveltiin muuten joku päivä ristiin työpaikkasi lähettyvillä, mutta menin niin shokkiin, etten saanut sanaa suustani :D

      Poista
    2. Hmm, minkälaista se osteopatia -käsittely on? Mulle ei voi tehdä mitään manipuloivaa, eli "niksauttelua" tuon yliliikkuvuuden takia niin vaihtoehdot on vähän vähäss.

      ja siis MITÄ et oo uskaltanu moikata! Hyvä niin, mä olisin varmaan menny kans ihan shokkiin :D No ei kai, ens kerralla kerrot rohkeasti että stalkkaat :)

      Poista
    3. Ei osteopatia kyllä yleensä satu! Päinvastoin, se tuntuu välillä niin turhanpäiväiseltä sivelyltä ettei uskoisi mikä hyöty siitä voi olla. Ehkä jokin yksittäinen toimenpide voi tuntua mut en oo koskaan kuullu (paitsi nyt) että se muuten sattuisi.

      Se hoito perustuu siihen, että jumikohtia pehmennetään (niinkuin hieronnassa yms) mutta se tehdään kokonaisvaltaisesti, ei lihas kerrallaan. Esim. mun alaselkäkivut siirtyivät ekan hoitokerran jälkeen ylemmäs selkään ja seuraavan kerran jälkeen taas ylemmäs ja tadaa, kolmannen kerran jälkeen niitä ei enää ollut. Miehellä oli juuri tuo si-nivel jumissa ja ekalla käynnillä ei tapahtunut äkillistä muutosta, mutta pikkuhiljaa...

      Ja vielä tiedoksi jos on jollekin lukijalle ajankohtaista, että osteopaatit hoitaa myös koliikkivauvoja sekä raskauspahoinvointia :D En olisi ikinä uskonut, mutta multa loppui raskauspahoinvointi osteopaatin käsittelyssä - selkävaivan takia menin ja sain pienen bonuksen. (Tosin luulen, että kaikki osteopaatit ei tee kaikkia tällaisia 'erikoishoitoja', eli aikaa varatessa kannattaa kysyä asiasta.)

      -Tytti

      Poista
    4. Koliikista mäkin olen kuullut usein osteopatian yhteydessä, samoin perus mahavaivat on monella vauvalla helpottanu. Meidän bebet on käyny vyöhyketerapiassa hyvin tuloksin. Toi osteopatia silittelyineen on todella vaikea asia tälläiselle tieteelliselle skeptikolle, mutta kai sitä täytyy kokeilla.

      Poista
    5. Joo, ens kerralla tsemppaan :) Näitä osteopaatteja on sitten ilmeisesti erilaisia koulukuntia, koska molemmat kaksi joilla mä olen käynyt, oli enemmän kyllä sellaisia manipuloivia. Voi myös olla, että mun rankaan kaikki käsittely vaan sattuu, vaikka se kuinka olisi sivelyä :D Mun hoidoissa on mm. painettu pakaroissa olevia hermokimppukohtia (tjsp), ja se jos mikä vie näön silmistä..

      Mutta sinuna kyllä nyt uskoisin näitä muita, keihin käsittely ei ole sattunut (ja mulla taitaa olla keskustelun paikka oman hoitajani kanssa..) :)

      -rva k

      Poista
    6. Heh, voi olla että olet eksynyt jollekin vähän sadistiselle :) Mä voin tosin kuvitella että mullakin sattuisi kaikki, viimeksi lauantaina sattui helvetisti vain se että makasi selällään kaksi tuntia. KUkaan ei siis sinänsä edes koskenut mua mihinkään (höh :() mutta se pelkkä asento sattui.

      Poista
  7. Kuulostaa siltä että todellakin kannattaa käydä siellä osteopatiassa muutaman kerran! Ei vaan yhtä kertaa koska ei nekään ihmeisiin pysty, mutta kolmen käynnin jälkeen pitäisi olla jo tuloksia nähtävissä jos niitä on tullakseen.

    Tytti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai se täytyy kokeilla kun kaikki sitä hehkuttaa!

      Poista
    2. Jos en väärin muista, niin Espoossa vaikutat. Suosittelen Adenovassa toimivaa Juha Kaireniusta. Teki ihmeitä.

      Poista
    3. Vähän väärin muistat, mutta kyllä täältä Helsingistä toki Espooseen löytää. Kiitos vinkistä!

      Poista
    4. Ja mä olen käynyt yhdellä nuorella tyypillä Helsingin keskustassa. Se tutki tosi tarkkaan ja lantion virheasennon ohella totesi juuri tuon saman si-nivelen jumiutumisen. Kävin ensin kolme kertaa putkeen viikon välein. Niistä hoitokerroista ja varsinkin kotiin saaduista ohjeista oli paljon apua ja nyt olikin sitten neljän viikon tauko edellisestä kerrasta. Olin iloinen, että lantion asento oli pysynyt hyvänä ja si-niveleen on tullut liikkuvuutta. Tyyppi tutkii joka kerta huolellisesti ja raportoi havainnoistaan, mutta enhän mä ymmärrä niistä mitään! :)

      Jos kiinnostaa, niin kirjoitin osteopatian hehkutusta täällä:
      http://leopardikuningatar.blogspot.fi/2013/05/lqn-huoneentaulu.html

      Toivottavasti auttaa sullakin!

      Poista
    5. no kyllähän mä ton luinkin tietty, mut enhän muistanu! Taidan varata ajan ensi viikolle..

      Poista
    6. Varaa ihmeessä!

      Semmoista vielä utelisin, että vaivasiko sulla selkä raskausaikana? Itseä se on tänä keväänä mietityttänyt, vaikkei mun varmaan enää muutenkaan mistään raskaudesta kannattaisi haaveilla. Mutta mietinpä välillä kuitenkin. Mulla nimittäin oli pahoja selkäongelmia vuosia sitten, mutta sitten usean vuoden ajan selkä oli ihan oireeton. Eikä myöskään raskausaikana vaivannut yhtään. Oireilu alkoi tänä talvena samaan aikaan kun palasin töihin (tai ehkä jo vähän aiemmin). Nyt tämä on onneksi parempana, mutta ei silti kokonaan oireeton. :/

      Poista
    7. Kummallista kyllä, raskaus- ja imetysaikana se relamikäliehormoni sai mun normaalisti yliliikkuvat jäsenet normaaleiksi! eli kaikki säryt oli käytännössä poissa, superhämmentävää. Nyt sitten senkin edestä, nimim. tänään ei istuta yli viittä minuuttia putkeen.

      Poista
  8. Hei Valeäiti! Tässä muutamia ergonomiavinkkejä, jotka helpottavat usein oireita. Näyttöpäätteen ääressä voi käyttää tasapainotyynyä pepun alla tai selän tukena (esim. Dynair Senso). Tasapainoilu tyynyllä aktivoi rankaa ja käyttö vahvistaa tukilihaksia. Tyynyn voi ottaa myös automatkoille selkätueksi. Suosittelen. Toinen mutta kalliimpi vinkki on sähkösäätöinen työpöytä, jonka voi nostaa seisomakorkeuteen. Näin ei tarvitse koko ajan istua päätteen ääressä, vaan voi nopeasti vaihdella istuma-asentoon ja seisoma-asentoon. Kolmas vinkki on yksinkertainen eli keinuva jalkatuki laitetaan työpöydän alle. Näitä saa valmiina, tai sitten voi käyttää isoa muovipulloa tai pätkää uimareiden käyttämästä kellukepötköstä. Ideana on laittaa jalkapohjat tuen päälle ja tehdä jaloilla pientä keinuttelu/ rullausliikettä, jonka tuottaminen aktivoi myös keskivartaloa istuma-asennossa. Helppoa ja lisää verenkiertoa alaraajoissa. Neljäs vinkki, jota voi kokeilla nukkumisen ergonomiaan, on pitkä putkityyny. Putkityynyn voi laittaa kyljellä nukkuessa niin, että toinen pää putkityynystä on polvien/ jalkojen välissä ja toinen pää toimii pään alla tyynynä. Tällaisen voi ommella itse tai ostaa valmiina (esim. Body Snooz). Viides vinkki on lauluharjoitukset ja laulamiseen liittyvät hengitysharjoitukset. Ihan parasta keskivartalotreeniä ja lauluharjoituksissa oppii lihasten aktivoimisen ja rentouttamisen mukavien sävelten siivittämänä. Toivottavasti olosi kohenee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sähköpöytää olenkin aina vähän kaipaillut, mutta sitä tuskin on tulossa: Tollainen tyyny kulosaa aika hvyvältä, katson kyllä ensin ton uuden tuolin miten sen saa säädettyä. Putkityyny kuulostaa hyvältä sänkyyn, kiitos tästäkin vinkistä!

      Ja hei mähän laulan jo, joten sekin puoli on jo hoidossa! :)

      Poista
  9. Ne mun treenithän tippu samantien tohon: olkapään tervehdyttyä tuli hyvä viikko väliin, sitten mursin varpaani ihan vaan jotta universumissa olisi tasapaino kohdillaan. Sen jälkeen kyykkäsi netti jotta saadaan henkinenkin puoli rampautettua. Ei siis jääny jäljelle mitään muuta kuin kaljalle lähtö. Tosin sen vedin maastavetojen ansiosta ihan uudella keveydellä huiviin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta hyvä että kalja sentään nousee, pääset kohta näyttämään taitojasi mullekin ;)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.