Elämäni kliseenä

maanantai 13. toukokuuta 2013 Valeäiti 10 Kommenttia


Herään aamulla herätyskellon soittoon pienen raidallisen ihmismönkijän välistä, alta ja vierestä. Kaivan herätyskellon hiljaa tyynyni alta ja pistän sen äkkiä pois - ettei se raitamönkijä vain heräisi. Ehdin miettiä, miksi se saa nukkua aamulla kun se kuitenkin herättää minut yöllä, kun jo alan hitaasti kaivaa jäseniäni lämpimien raitojen alta. Pieni irvistys, kun yritän pehmentää yön aikana jäykistynyttä rankaa. Sitä tulee yllättävän kankeaksi kun makaa liikkumatta sillä pienellä mutkaisella alueella, jonka raitapeppu on armollisesti minulle jättänyt.

Sängystä kuuluvan levollisen huokauksen siivittämänä nousen keittämään kahvia. Paljon kahvia.

Ensin muistan onneksi käydä suihkussa, sillä tukasta löytyy jotain epämääräisesti puurolta vaikuttavaa takkua. Suihkunraikkaana keittelen itselleni kahvia, ja huomaan että aamun ensimmäinen palaveri alkaa tunnin päästä. Vähän kiire.

Napsautan aamuradion päälle, ja ehdin leikata omat leipäni, kun takaa kuuluu kiihtyvää tepsutusta. Isompi hyppää aamuhaliin ja on ihku. Luulen sen olevan tosi hellänä ja tykkäävän äidistään kun se kurottaa kuiskaamaan jotain helliä sanoja korvaani: "äiti saisinko mä katsoa pikkuisen pikku kakkosta". Leikin periksi antavaa, kivaa äitiä, samalla kun kiitän tästä seuranneesta amurauhasta. Sovitaan, että kun  ilmoitan aamiaisen olevan valmis, hän lopettaa katselun.

Kun olen valmistanut koko perheen aamiaisen, kun se nyt siinä samalla meni, huomaan että minulla on laskennallisesti kolme minuuttia aikaa syödä ko. aamiainen. Kutsun lapsen aamaiselle, yllättäen se ei tule. Haen hänet paikan päältä ja istutan puuron ääreen. Siinä on tänä aamuna sairaan monta voisilmää ja iso kourallinen mustikoitakin. Luulisi uppoavan. Samalla alkaa kuulua pienemmällä askevälillä kiihtyvää tepsutusta. Toinenkin on hereillä.

Hotkin leipiäni kitaani, kun aviomieskin herää. Se on ollut eilen kipeänä, eikä näytä vieläkään kovin terveeltä. Ikävämpi juttu, sillä olen nyt kymmenisen minuuttia myöhässä, ja joudun luovuttamaan puurolusikoinnin hänelle pikavauhtia. Että huomenta vain sullekin, syötähän tätä tonne.

Ottaen huomioon, että tässä vaiheessa palaverin alkuunn on alle vartti, toimin melko rauhallisen tehokkaasti. Märkä tukka nutturalle, hammasharja suussa vaatteita valitsemaan. Mekko osoittautuu tietenkin vähän likaiseksi ja sukkiksissa on reikä, mutta menkööt.

Metsästän hiusharjaani kuumeisesti, aloitan loogisimmista paikoista: vessan lattia, lelulaatikko, sohva. löydän sen TV-tason alta vain vähän järsittynä. Heitän sen laukkuun samalla, kun aloitan kenkien sujauttamisen jalkaan. Huomattuani, että kengistä on mystisesti käyty poistamassa nauhat, vaihdan lennossa päivän asu -suunnitelmaa. Juoksen aiottua vaikeammin korkkareissani halki puiston, toimiston ikkunat siintäen. Kaksi minuuttia palaverin alkuun.


Saavun paikalle tasan yhdeksältä. Olen ensimmäinen paikalla pomoni lisäksi. Huohotan hyvät huomenet ja kaivan laukusta kännykkää laittaakseni sen äänettömälle.

Kännykkä löytyy laukun pohjalta, kahden pienen pipon ja yhden tyhjän hedelmävälipalan vierestä.

Herään aamulla herätyskellon soittoon pienen raidallisen ihmismönkijän välistä, alta ja vierestä. Kaivan herätyskellon hiljaa tyynyni alta ...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

10 kommenttia :

  1. Sykkeeni nousi jo lukemalla :D Suosittelen valinnaista taktiikkaa, jossa hankit kahvinkeittimen duuniin ja hiivit työpaikalle lepäämään ennen kuin kukaan muu herää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no näin pitäisi toimia mutta hitsi vie kun kotona on pirun hyvää kahvia! :D

      Poista
  2. Teetkö joka aamu aamupalaa koko perheelle? Tsiisus. :O Suosittelen myös kuumasti sitä hilppasen kenekään heräämättä toimistolle nauttimaan rauhassa aamiaisen- taktiikkaa. :P Otat vaikka kahvin vaivihkaa termarissa mukaan. Sulla on niin lyhyt työmatka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no en todellakaan joka aamu, yleensä se on insinöörin hommaa :) mut kyllähän se nyt melkein siinä samalla tulee, heittää puurot mikroon ja voitelee neljä leipää kahden sijasta.

      Poista
  3. No tää on kyllä kade siitä että voit vaan heittää päälle mekon ja korkkarit ja puolimärällä tukalla lähteä! Täällä on kyllä pakollinen tuunaus; tummat silmänaluset peittoon, puuterin huiskutus, poskipuna ja ripsari MINIMI!

    Hektistä on, mutta olkoon ;) - mannu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä huoli, kyllä minäkin siitä kymmenestä minuutista noin yhdeksän vietin silmänalusieni kanssa. Ei auttanut.

      Poista
  4. Dear Valeäiti, tämä hetki on sekä juhlallinen et surullinen. Juhlallinen siksi, että kommentoin Sinulle ensimmäistä kertaa ja surullinen siksi, että nyt Valeäiti-tekstien lukemisessa olen tullut siihen pisteeseen, että iPhonen näytön skrollaus oikealle ei enää lataa uutta tekstiä.

    Aloitin blogisi lukemisen joitain viikkoja sitten, alusta. Koukutuin täydellisesti ja siinä sivussa imetin tuntikaupalla niin että vauvastakin kasvoi vahingossa ipana, joka ei tarvitsekaan maitoa kerran tunnissa.

    Kiitos paljon blogistasi. Olen muutaman kerran tiukoissa paikoissa ajatellut, että "valeäitikin selvisi hankalista tilanteista" ja sen voimalla kestänyt bussissa raivoavaa vauvaa ja muita julkisten tilojen katastrofeja. Tällaisen henkisen pääoman lisäksi olen saanut ihan konkteettisiakin neuvoja, mm ruokareseptien ja vauvan kanssa matkustamiseen liittyvien vinkkien muodossa.

    Olenpa pari kertaa revennyt nauramaan ääneen jollekin tekstille vauvaa nukutaessa, minkä seurauksena vauva onkin räväyttänyt silmät auki ja koko show on pitänyt aloittaa uudelleen.

    Kiitos siis äärimmäisen hyvästä blogista monesta eri syystä. Monet bloggaajat herättävät jollain tasolla ärsytystä enkä ole ollut vielä valmis kerrytetään kenenkään bloggaajan kassaa mainoslinkkejä klikkaamalla, mutta Sinä olet ollut poikkeus tässäkin asiassa. Toivon Sinulle vilpittömästi lisää rahaa!

    Voisin jatkaa Sinun blogisi kehumista vielä, mutta olen juuri junassa matkalla maalle nukkuva vauva sylissä ja ajattelin selvitytyä määräasemalla tosiäidin tavoin ja kerätä mukaani useiden laukkujeni lisäksi myös vauvan. Se määräasema lähestyy uhkaavasti, joten parempi lopettaa nyt.

    Kiitos ja hyvää viikkoa Sinulle Valeäiti! Lapsesi ovat hurmaavia myös :)

    -Chamuda

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 oletpa ihana! Tervetuloa, lupaan sinun iloksesi kirjoittaa lisää ja usein! Oh, miten hyvälle tuulelle tästä tulikin, ihanaa :)

      Poista
  5. Todella mieltälämmittävä kommentti myös kanssalukijan mielestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EIkö ole mahtavaa, kun joku antaa mukavaa palautetta? Pitäisi itsekin aina muistaa sanoa kun joku toinen ilahduttaa sinua. No, sinäkin ilahdutit nyt, joten kiitos siitä! :)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.