Sisältöä elämään

lauantai 23. helmikuuta 2013 Valeäiti 9 Kommenttia

Tänään tapahtunutta:

Lasinen pöytälamppu kiskaistu vauvan päälle, by vauva. Vauva selvisi, lamppu ei.

Yksi kappale pullaa on levitetty ympäri olohuoneen lattiaa.

Pullan muututtua atomeiksi sohvalle ja minun päälle olkkarin lattialle huomaan myös koko lipaston levyisen mansikkakädenjäljen.

Kakkonen on ollut tosi pitkään tyytyväinen, kivaa! Tyytyväisyys loppuu, kun kaivan sen suusta puolet pahvilaatikosta.

Siitä kahden minuutin päästä Ykkönen nostaa potan sisältä pullan, ja jatkaa sen syömistä. Jälkikäteen huomaamme että siellä potassa oli myös pissat.

Tästä ihan vain hetken päästä Kakkonen onkin taas vetänyt kakkoset housuun. Eikun ei, se menikin vähän ohi. Matossa 3-4 (vai onko sittenkään?) kakkatahraa, epäilyttävät pullanmurut muuttuivat juuri vieläkin arveluttavimmiksi.

Kakkaa siivotessamme Kakkonen pissaa alleen, tai siis matolle. Kahdesti.

Seison vessassa pissaisen pyyhkeen kanssa, kakkaa todennäköisesti "saunanpuhtailla" käsivarsillani, ja kuulen kuinka Kakkonen alkaa itkeä lohduttomasti, arvatenkin maahan lyömän siskon ansiosta.

Puuskahdan Insinöörille jotain "voi elämä":n suuntaista, ja se vastaa: "jotenkin ihanaa kun näistä tulee tätä sisältöä elämään. Eikö olekin mahtavaa?".

Haen viinilasini.


Tänään tapahtunutta: Lasinen pöytälamppu kiskaistu vauvan päälle, by vauva. Vauva selvisi, lamppu ei. Yksi kappale pullaa on levitetty y...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

9 kommenttia :

  1. Kivaa menoa teilläkin! Meillä Mies toteaa kysyvästi lisää lapsia tilanteen ollessa ns. päällä. Viisasteluhan siinä auttaa, menis korjaamaan sen pökäleen sieltä liikennenmaton päältä. Tai ehkä ei, jos sillä verukkeella sen matonhirvityksen saisi hävitettyä.

    VastaaPoista
  2. Tää oli mun päivän pelastus! Mies matkoilla ja mä lasten kanssa keskenään. 8-kuinen on päättänyt olla nukkumatta klo 16-17 päikkäreitään muutamana päivänä. Voihan sen ajan parkua SILMÄT KIINNI sylissä unta vastaan taistellen. Jep. Jaksaa sit ottaakin ne päikkärit puol seitsemän jälkeen... Olo on kuin anger management -kurssilla ja hylsyä pukkaa.

    VastaaPoista
  3. Tämän luettuani olen oikein tyytyväinen uraäitinä! ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mut hitto kun tälläiset tapahtuu aina viikonloppuna! :D Siinä ei urat paljon auta.

      Poista
    2. Urat auttaa aina. Toleranssi näille kasvaa kun arkisin kokee jopa ajoittaista ikävää. ;)

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.