Tukholma eli kuinka saadaan noro naapurista

torstai 10. tammikuuta 2013 Valeäiti 4 Kommenttia

Sen lisäksi, että mulla on todella monta kommenttia vastaamatta (mutta kaikki on ilolla ja ajatuksella luettu, kiitos!), lojuu virtuaalisella työpöydällä myös kovin monta kirjoittamatonta tekstiä. Tällä hetkellä on vähän hankalaa löytää aikaa blogille. Päivät menee aika tiukasti erotuomarin / ravintolapäällikön / laitossiivoojan töissä, se vanhan kunnon päiväuniaika menee nukuttaessa ja joskus jopa nukkuessa, ja illalla leikitään myös sitä Kakkonen-nukahtaa-tai-sitten-ei -sirkusta. Ja sitten jo sammuukin tämän maman silmät. Eniten olen päivisin kännykän äärellä, mutta neljänkään vuoden jälkeen en osaa kirjoittaa iPhonella ilman sataa virhettä ja kymmentä hermoromahdusta.

Seliseliseliseliseli tämä kaikki oli vain pohjustusta sille, että en nyt tässä hötäkässä enää kirjoita sen suurempaa matkaraporttia Tukholmasta, vaikka niin lupailin. Matka oli kuitenkin todella kiva, seura mahtavaa ja Tukholma sateinen. Tytön tylleröt oli ihana parivaljakko, juoksivat pitkin käytäviä ja Tukholmaa innoissaan, jumppasivat sekä diskoilivat Muumin kanssa (ihan parasta! Kerran tosin huijattiin tyttöjä että tyhjä tanssilattia + värivalot on yhtä kuin muumidisko, joka nyt loppui ja voi käydä nukkumaan. Matkalla hyttiin vastaan tulleet Muumi ja Pikku-Myy osasivat onneksi myötäillä tarinaa eivätkä kysyneet kuin kerran että tuletteko nyt meidän kanssa diskoon), hankkivat peliriippuvuuden ja käväisivät pallomeressä hakemassa sen noron. Nukkuminen oli just niin hienoa kuin voitte kuvitella tässä vaiheessa, pienessä hytissä koko perhe, ruoka oli sitä samaa kuraa kuin aina ja ruokahetket järkkyä kaaosta, mutta hyvät jutut ja mainio seura korvasi kaiken.

Sen enemmittä puheitta, tässä muutama todiste suuresta matkastamme. Kiitos vielä kerran hurjasti Kauniaisten ihanille naisille! :)





















P.s. tämä teksti on kirjoitettu varsin hasardisti kesken siskonmakkarasopan valmistuksen ja syömisen. Muuten meni varmaan aika nappiin, mutta kuvat tuli sitten tallennettua väärään paikkaan ja nimellä "tukoh". Että onnea vaan googlelle ja googlaajille, siinähän ihmettelette mitä nämä tukoh-kuvat ovat.

Sen lisäksi, että mulla on todella monta kommenttia vastaamatta (mutta kaikki on ilolla ja ajatuksella luettu, kiitos!) , lojuu virtuaalisel...

Facebook-kommentit

Muut kommentit

4 kommenttia :

  1. Hauskaa ja vaikeaakin, näemmä. Me ollaan mietitty Tukholman reissua myös. Tokihan noron saa muualtakin, sen sijaan missä tahansa reissussa on nukkuminen ja syöminen mitä sattuu, joten varför inte. Vaihtelu aina virkistää. Joulun ja noroviruksen jälkeen normaaliarki tuntuu taas taivaalliselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No vähän vaikeaa, tai sellaista perussäätöä mitä nyt lasten kanssa aina matkalla on :) Mutta on laivalla paljon plussaakin! Noi viihtyy siellä oikeasti älyhyvin kun saa juosta käytävlllä ja on muumit ja kaikki, ja vanhemmatkin saa helppoja nopeita breikkejä: "mä käyn vähän tuolla tax-freessä". Plus että tukikohta on aina lähellä, ja sinne voi vaikka hetkekis paeta jäähyilemään kun muumidiskoilut menee liian koviksi :)

      Poista
  2. Ihania kuvia! Me oltiin kesällä Tukholmassa ja todettiin ettei ehkä ensi kerralla taideta maksaa niitä karmeita buffa-hintoja, kun ruokailu kahden hyperaktiivisen taaperon kanssa on mitä on... Vieläkin tulee hiki kun ajattelee! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Se buffa oli kyllä ihan vihoviimeinen. Lapset menee ihan tilttiin ja ähkyyn ja ite ehtii syödä sitä pahaa ruokaa ehkä vartin. Not worth it. MIeluummin ihan oikeaan raflaan pöytiin tarjoiltu illallinen.

      Poista

Kerro vaan, ihan rohkeasti.